Avoin mieli ja positiivinen asenne auttoivat uuteen maahan sopeutumisessa

Vuoden 2020 tammikuun pakkasten paukkuessa Erion Gashi sekä 14 muuta Sedun kansainväliseen opiskelijaryhmään kuuluvaa Kosovolaista saapuivat Suomeen aloittamaan lähihoitajaopintojaan. Vuodenaika ei olisi voinut olla tulokkaille haastavampi.

”Tammikuussa oli kylmää ja pimeää joka paikassa. Ensimmäiset kuukauden olivat tosi vaikeita, mutta kun kesä vihdoin koitti, Suomesta tuli kuin eri maa”, Gashi kuvailee.

Gashi oli opiskellut kotimaassaan Kosovossa jo yhden hoitoalan tutkinnon, mutta oli heti valmis lähtemään Suomeen, kun mahdollisuus avautui.

”Olen aina halunnut ulkomaille töihin. Minulla oli heti sellainen ajatus, että miksipä ei, lähden kokeilemaan ja sitten tulin Suomeen.”

Lähihoitajaopinnot Suomessa lähtivät käyntiin ja pian myös uusi kieli karttui. Ei tosin niinkään kieltä aktiivisesti opiskellen vaan enemmän elämän opettamana.

”Aluksi en halunnut opiskella suomea, kun ajattelin, että lähden pois heti kun valmistun. Mutta sitten aloitin työt ja töissä oli pakko puhua suomea. Olenkin oppinut kieltä parhaiten työpaikoissa ja suomalaisten ystävien kanssa”, Gashi kertoo.

Lähihoitajaksi valmistumisen jälkeen Gashi on ehtinyt työskennellä muun muassa sairaalan potilaskuljetuksissa, kotihoidossa sekä vanhainkodissa. Vaikka hän on saanut työssään paljon hyvää palautetta, on eteen tullut välillä myös tilanteita, jolloin ulkomaalaista työntekijää kohtaan on ollut ennakkoluuloja.

”Joskus asiakas on sanonut, että sä et ole suomalainen, älä auta mua ja on halunnut suomalaisen hoitajan. Se ei tuntunut mukavalta, mutta ymmärrän senkin. Enää tuollainen ei haittaa”, Gashi sanoo.

Gashin Suomeen tulosta on nyt neljä vuotta ja hän on kotiutunut maahan hyvin. Ystäviä ja tuttavia on kertynyt sosiaaliselle miehelle mukavasti ja suomen kielikin sujuu jo mainiosti. Gashin tämänhetkinen työpaikka Seinäjoella Eskoon Tukiyksikössä on myös mieleinen.

”Olen tykännyt olla töissä Tukiyksikössä tosi paljon, olo on ollut tervetullut. Täällä on hyvä ilmapiiri ja muut työntekijät ovat ystävällisiä ja mukavia, töihin on aina kiva tulla”, Gashi kehuu.

Tukiyksikkö tarjoaa tehostettua palveluasumista sekä psykososiaalisia palveluja erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille aikuisille. Asukkaat asuvat 4–5 hengen pienemmissä yksiköissä, Nopissa.

”Töitä teemme yhdessä työparin kanssa omassa kotinopassa, jossa työpäivät voi suunnitella melko joustavasti. Työt saa tehdä rauhassa, eikä koko ajan ole kiire. Hoidamme päivittäiset hoitotoimet, minkä jälkeen voimme viettää asiakkaiden kanssa aikaa vaikka pelaten tai ulkoillen”, Gashi kertoo.

Suomalaisesta kulttuurista poiketen Kosovossa on tapana, että isovanhemmat asuvat samassa taloudessa ja lapset hoitavat iäkkäät vanhempansa. Näin oli myös Gashin kotona Kosovossa ja tässä yksi syy miksi mies tuntee hoitoalan omakseen.

”Kun tiedän, etten voi olla kotona auttamassa perhettäni, yritän auttaa muita täällä ja löytää saman sydäntälämmittävän tunteen sitä kautta”, Gashi sanoo.

Vaikka työ mieleistä onkin, on Gashille tärkeää myös työstä palautuminen. Hänellä siihen auttavat esimerkiksi ruoanlaitto, retkeily luonnossa tai soitto perheelle. Toisinaan hän tapaa muita Kosovosta Suomeen tulleita ystäviään.

”On tärkeää, että voi puhua välillä omaa kieltään ja vaihtaa kuulumisia saman taustan omaavien kanssa”, Gashi muistuttaa oman kielen ja juurien merkityksestä.

Lähihoitaja Erion Gashi