Yhteisenä tavoitteena toimivat kuntoutuspalvelut Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella

Elämme ensimmäisiä viikkoja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Yhteinen matkamme on vasta alussa. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella kuntoutuksen palvelut järjestäytyvät uudelleen. Vaikka nyt kaikki olisi vielä hieman sekavaa ja reittimme epäselvä, on päämäärämme selkeä – toimivat kuntoutuspalvelut Etelä-Pohjanmaalla.

Mitä kuntoutus oikein on? Mitä olemme kehittämässä?

Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee kuntoutuksen seuraavasti:

”Kuntoutus on kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista lähtevä, suunnitelmallinen prosessi, jossa kuntoutuja ylläpitää ja edistää toiminta- ja työkykyään ammattilaisten tuella. Kuntoutukseen kuuluu kuntoutujan toimintaympäristöjen kehittäminen. Kuntoutus tukee kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä voimavaroja, itsenäistä elämää, työllistyvyyttä ja sosiaalista osallisuutta. Kuntoutus on osa hyvinvointipalvelujärjestelmää ja edellyttää useiden toimijoiden oikea-aikaisia ja saumattomia palveluja ja etuuksia.”

Kuntoutus on käsitteenä hyvin laaja-alainen – tämä blogiteksti keskittyy lääkinnällisen kuntoutuksen palveluiden tilanteen ja kehittämistyön kuvaamiseen.

Kartat kulkemisen helpottamiseksi ja tavoitteen saavuttamiseksi

Kuntoutuksen palveluita on kehitetty ja uudistettu Etelä-Pohjanmaalla jo aikaisemminkin. Viime keväänä kehittämisen ja uudistamisen eteenpäin vieminen alkoi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveys -keskus -hankkeessa. Kehittämistyön karttana eli toimintaa ohjaavina työkaluina toimivat kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi (STM 2017) ja ehdotusten perusteella laadittu kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020–2022 (STM 2020). Lisäksi työtä ohjaavat Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen tavoitteet ja alueelliset tarpeet.

Miten päin karttaa tulee pitää ja missä olemme – nykytilanteen kartoitusta

Moni asia meillä täällä Etelä-Pohjanmaalla on jo hyvin. Meillä on osaavia kuntoutusalan ammattilaisia, jotka jatkuvasti arjen työssään tuottavat laadukkaita kuntoutuspalveluita alueemme asukkaille ja pohtivat työnsä kehittämisen paikkoja ja hiovat toimintaa sujuvammaksi. Arjen kehittämistyön tulee edelleen jatkua laadukkaiden palveluiden takaamiseksi ja se tulee turvata myös johtamisen näkökulmasta. Alueemme asukkaat saavat ja heidän tulee saada jatkossakin kuntoutuspalvelunsa sujuvasti toisaalta vuosien kokemuksen ja toisaalta tuoreiden silmäparien sekä kouluttautuneen henkilökunnan tuottamana.

Kuntoutuspalveluiden tilannetta kartoitettiin Etelä-Pohjanmaan terveyskeskuksissa työskenteleviltä kuntoutusalan ammattilaisilta syksyllä elo-syyskuun taitteessa. Tilannekartoituksessa selvitettiin yhdessä ammattilaisten kanssa, miten ihmiset ohjautuvat kuntoutuspalveluihin. Kartoituksen pohjalta nousi esiin esimerkiksi asiakasryhmiä, jotka eivät ohjaudu kuntoutuspalveluihin oikea-aikaisesti. Suunnitteilla on nyt koulutusta ja muuta tukea kuntoutustarpeiden oikea-aikaiseen tunnistamiseen.

Reittisuunnitelmia

Syksyn aikana on selvitetty kuntoutuksen osalta lasten palvelujärjestelmää. Mukana työskentelyssä on ollut asiantuntijoita eri organisaatioista. Työ jatkuu tänä vuonna ja tavoitteena on rakentaa työkalu lasten asiakas- ja palveluohjaukseen ammattilaisille.

Tänä vuonna aloitamme kuntoutustyöryhmien toiminnan kehittämisen ja uudistamisen. Kuntoutustyöryhmissä tehdään päätöksiä kuntoutusten myöntämisestä hyvinvointialueen varoilla. Lasten kuntoutustyöryhmät jatkavat kokoontumista jokaisessa sote-keskuksessa, mutta yhtenäistämme kuntoutuksen suunnittelua ja päätöksentekoa. Kehittämistyöllä pyrimme takaamaan alueemme lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet kuntoutukseen. Aikuisten osalta kuntoutustyöryhmätoiminnassa tapahtuu isompi muutos. Kuntoutustyöryhmät kokoontuvat kolmella alueella. Tavoitteena aikuisten kohdallakin on yhtenäistää mahdollisuutta kuntoutukseen ja kehittää toimintaa.

Tänä vuonna nostetaan pöydälle myös siirtyminen sairaalapalveluista kotiin tai kotia kohden; osastokuntoutuksen ja kotiin annettavien palveluiden sekä osastolta kotiin siirtymisen kehittäminen aloitetaan.

Tässä joitakin reittisuunnitelmia matkalla kohti yhteistä tavoitetta – toimivia kuntoutuspalveluita Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Kaikki kehittämistoiminta toteutuu tiiviisti ammattilaisten kanssa yhteistyössä ja heidän osaamistaan hyödyntäen.

Maria Katajamäki, kehittämissuunnittelija
maria.katajamaki@hyvaep.fi

Miksi palautteen antaminen on niin vaikeaa?

Helpotusta luvassa monipuolisista palautekanavista sekä yhtenäisestä asiakaspalautejärjestelmästä

Tekstiviesti kilahtaa entistä useammin eri palvelutuottajilla käynnin jälkeen riippumatta siitä tapahtuiko yhteydenotto kasvokkain, puhelimitse tai verkon välityksellä. Kun palvelu on vastannut toiveita, odotuksia ja tarpeita, tekstiviestin tulee helposti poistettua tai viesti voi tuntua turhalta. Kun asiat eivät ole menneet toivotulla tavalla voi käydä samoin: ei ole energiaa valita hymynaama alaspäin kun tietää, että sitten ”joutuu” kirjoittamaan perustelut. Miksi palautteen antaminen on niin vaikeaa?

Kun käytämme julkisia sosiaali- tai terveyspalveluja palautekulttuurin voi sanoa olevan olematonta. Keväällä 2021 kysyttiin eteläpohjalaisilta milloin he antavat palautetta sote-palveluista ja jos antavat, miten sen mieluiten tekevät. Vastauksia saatiin nimettömään kyselyyn yli 160 ja kolmen kärki oli selkeä:

• ”Vain silloin kun palautetta pyydetään”
• ”Vain silloin kun jokin ei ole mennyt toivotulla tavalla”
• ”En koskaan”

Kolmen kärjen perusteella voi tehdä päätelmän, että kannattaa panostaa palautteen keräämiseen, toisin sanoen pyytää sitä. Vastaajat kertoivat antavansa palautetta mieluiten sähköisen palautelomakkeen avulla, mobiilisti tai palauteautomaatilla. Lähes kolmannelle vastanneista suullinen palaute oli paperista palautetta helpompi. Monipuoliset keinot palautteen antamiseen on siis kaikkien etu.

Miten edistäisit palautekulttuurin muutosta?

Riippumatta roolista peräänkuulutamme asiakaskokemuksen huomioimista sosiaali- ja terveyspalveluissa. Mitä teemme itse sen eteen? Mahdollistaako ja kannustaako ammattilainen palautteen antamiseen? Entä palvelun käyttäjinä: olemmeko oma-aloitteisia ja aktiivisia? Annammeko laiskuuden tai kiireen hiipiä iholle? Vai kenties rajoittaako mahdollinen ajatusvinouma, että jää ilman huolenpitoa epäkohtia nostaessa?

Tiedostamme niin ammattilaisina kuin palvelunkäyttäjinä miten tärkeää olisi näkyvästi kiittää palvelusta tai nostaa esiin havaittuja epäkohtia tai tyytymättömyyttä. Tunnistamme, että kokemuksen ilmaiseminen palvelusta kertoo myös omaa vastuullisuutta laadusta ja sen kehittymisestä. Jostain syystä palautteen antaminen tuntuu olevan helpompaa jälkikäteen kahvikämpässä, lehtien yleisönosastolla tai sosiaalisessa mediassa. Voisiko toimintakulttuurimme muuttua sellaiseksi, että saadessa huolenpitoa, tukea ja hoitoa annamme siitä palautetta? Miten muutamme palautekulttuuria luontevaksi ja luonnolliseksi osaksi hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluja? Kerro nimettömästi mikä mielestäsi edistää muutosta. Klikkaa tätä linkkiä tai nappaa QR-koodi. Hyödynnämme vastauksia myönteisen palautekulttuurin edistämisessä.

Miten kehittää palveluja ilman asiakkaiden, potilaiden tai läheisten antamaa kokemustietoa?

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden asiakaslähtöinen johtaminen ja kehittäminen edellyttävät asiakkaiden ja potilaiden sekä heidän läheistensä tuottamaa tietoa sekä palautetiedon tehokasta hyödyntämistä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Yhtenäistä asiakaspalautetta on edistetty monitoimijaisen työryhmän vankalla tuella. Kehittämistyö on linjassa kansallisen (THL) koordinoiman asiakaspalautetyön kanssa. Tavoitteena on asiakaskokemuksen systemaattinen kerääminen, tiedon näkyväksi tekeminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä ja johtamisessa. Asiakaspalautteiden perusteella voidaan kehittää palveluja, palveluprosesseja sekä toimintaohjeita. Yhtenäinen asiakaspalautetieto tuottaa vertailukelpoista tietoa ja antaa käsityksen palvelujärjestelmän toimivuudesta ja laadusta.

Miten asiakaspalautetta kerätään hyvinvointialueella?

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella asiakas- ja potilaslähtöisyys on yksi keskeinen, toimintaa ohjaava arvo. Arvona toimintatapa lisää ja vahvistaa asiakkaiden, potilaiden ja heidän läheisten osallistumista sekä heidän kokemustensa ja asiantuntemuksensa huomioimista osana palvelukokonaisuutta. Asiakaspalvelun laatua seurataan asiakaspalautteiden ja laadun seurannan mittareiden avulla.

Asiakaspalautetta kerätään monikanavaisesti, riippumatta palveluyksiköstä tai siitä, miten palvelu tuotetaan, mukaan lukien kotona. Palautetta voi antaa suullisesti suoraan henkilökunnalle, paperisella palautelomakkeella tai hyvinvointialueen kotisivuilla olevalla verkkolomakkeella. Verkkokyselyn kautta tapahtuvaa palautteen keruuta tehostetaan QR-koodien avulla. Etä- ja chat-palveluissa asiakas saa automaattisesti palautelinkin. Vuoden 2023 aikana laajennetaan yhtenäisen tiedonkeruu- ja käsittelyjärjestelmän asiakaspalautejärjestelmän (QPro) käyttöönottoa kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lisäksi edistetään tekstiviestiherätteen käyttöönottoa asiakaspalautteen keräämisessä. Ammattilaisten ja johdon perehdytyksen kautta varmistetaan yhdenmukainen ymmärrys asiakaspalautteen keräämisestä, käsittelyn prosessista ja hyödyntämiskäytännöistä.

Tuula Peltoniemi
tuula.peltoniemi@hyvaep.fi

Etelä-Pohjanmaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke

Mielenterveydestä ja hyvinvoinnista tulee huolehtia elämän eri vaiheissa

WHO:n määritelmän (2013) mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Tähän päästäksemme hyvinvoinnista ja mielenterveydestä on huolehdittava läpi elämän. Ihmisellä tulee eri elämänvaiheita, joissa huolehtimisen painopisteet muuttuvat. Meidän tulisi kuitenkin muistaa, että jokaisessa vaiheessa tarvitaan arjen hyvinvointia vaalivia valintoja. Kansallinen mielenterveysstrategia on rakennettu vuosille 2020−2030, jonka pohjalta mielenterveysstrategiaa on toteutettu ja rakennetaan myös Etelä-Pohjanmaalla.

Perusta aikuisuuden hyvinvoinnille rakennetaan lapsuudessa, joten ei ole yhdentekevää, millaiseen maailmaan synnymme. Pieni lapsi tarvitsee ympärilleen turvallisia ihmissuhteita sekä kasvuympäristön, jossa hän voi nauttia vanhempien huolenpidosta, kuulluksi tulemisesta ja tunnetarpeisiin vastaamisesta. Mielenterveystaitoja voi harjoitella kotona, päiväkodissa, koulussa ja harrastuksissa ja näitä lapselle ovat muun muassa tunnetaidot sekä kaveritaidot. Lapsen mielenterveyden positiivista kehittymistä voidaan tukea riittävällä jokapäiväisellä hoivalla ja huolenpidolla, ikätasonsa mukaista elämää elämällä, tuntea itsensä rakastetuksi ja hyväksytyksi sekä aikuiseen luottaen elämän ilojen ja surujen keskellä. Lapsen tulisi saada olla mahdollisimman pitkään lapsi ja lupa onnistua sekä erehtyä turvallisessa ympäristössä.

Nuoruusiällä tulee useita nopeita kehitysaskelia lyhyessäkin aikaa, mikä voi hämmentää niin nuorta itseään kuin hänen vanhempiaankin. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehitys menevät jokaisella yksilöllisesti eteenpäin ja muutokset suhteessa omaan seksuaalisuuteen, vanhempiin, kaveripiiriin ja omaan persoonaan tulisi hyväksyä tähän ikävaiheeseen kuuluvaksi kehitysjaksoksi. Mielenterveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta suotuinen kehitys tarvitsee myös nuoruusiällä turvallista vanhemmuutta ja huolenpitoa. Murrosiän alkaessa ja edetessä nuorelle tulee antaa tilaa itsenäistyä, ottaa vastuuta ja antaa luottamusta sopivissa mittasuhteissa. Nuorikin tarvitsee rajoja ja rakkautta, lupaa onnistua sekä erehtyä turvallisessa ympäristössä.

Olavi Virta lauloi Kultaisesta nuoruudesta, jota usein aikuisena muistellaan. Elämäntilanteesta riippumatta aikuisen on tärkeää muistaa oma hyvinvointinsa. Aikuisuus on varsin pitkä ajanjakso ja siihen mahtuu monenlaisia käänteitä, mitkä vaikuttavat mielenterveyteemme. Terveys, perhetilanne, ammatillinen tai taloudellinen asema ovat esimerkkejä siitä, miten yksilöllistä tietä jokaisen polku menee. Jokaisen tulisi muistaa välillä pysähtyä, analysoida, tehdä johtopäätöksiä ja jatkaa matkaansa eteenpäin. Mitä enemmän tulee kilometrejä alle, sitä tärkeämmäksi tulee huolehtia itsestään, jotta voisi huolehtia myös läheisistään. Millaisia ovat päivittäiset omaa hyvinvointia vaalivat teot tai huolehdimmeko perustarpeista kuten unesta, ravinnosta ja liikunnasta? Kaipaamme arkeemme säännöllistä lepoa ja palautumista, ihmissuhteita, iloa tuottavia asioita ja tukea elämän kolhuissa. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus rakentaa juuri omanlaisensa mestariteos ja heittäytyä täysillä mukaan tarjolla olevaan hetkeen.

Jokainen meistä ikääntyy ja se tuo mukanaan sekä myönteisiä että ei-toivottuja muutoksia. Elämänkokemuksen tuoma viisaus, voimavarat ja erilaiset taidot vahvistuvat, vaikka toimintakyky heikkenee ja mahdolliset sairaudet lisääntyvät. Kuitenkin voimme luoda hyvää perustaa hyvälle mielenterveydelle sekä hyvinvoinnille koko elämänkaaren ajan ja nauttia siitä myös ikääntyessä. Mielekäs tekeminen, sosiaaliset suhteet, terveelliset elämäntavat, taloudellinen turvallisuus ja oman elämän päätöksiin vaikuttaminen pitävät yllä hyvää mielenterveyttä. Monesti mietitään sitä, että mikä on pitkän elämän salaisuus. Siihen voi vaikuttaa perimä, ympäristö, elintavat, yhteisöllisyys ja sattuma. Ikääntymisessä muun muassa myönteinen asenne, huumorintaju, hyvät ihmissuhteet ja avoin suhtautuminen asioihin vaikuttavat päivittäiseen mielenterveyteen. Hyvinvointiin panostaminen kannattaa, sillä menestystä elämässä voidaan pitää hyvinvoinnin sivutuotteena! Oman mielenterveyden ja hyvinvoinnin junaan kannattaa hypätä jo tänään sekä ottaa kaveritkin laiturilta kyytiin mukaan.

Toni Ranta
asiantuntija
toni.ranta@hyvaep.fi

Tuntuuko siltä, että arjen pyöritys vie mennessään? Työelämä voi olla usein täynnä kiirettä ja stressiä. Samalla avaimet ovat hukassa ja nimet eivät heti muistu mieleen. Useinkaan kyse ei ole sen vakavammasta. Mistä sitten oikeasti pitäisi olla huolissaan? Miten erottaa ohimenevät muistioireet alkuvaiheen muistisairaudesta? Mitä jos huomaan työkaverissa muutoksia, miten otan asian puheeksi? Näitä asioita pohtivat varsin monet meistä. Tämä nousi esiin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella tänä keväänä järjestettävän Työikäisen muisti -webinaarisarjan ennakkokyselyyn liittyen. Ennakkokyselyssä kartoitettiin, mikä asia työikäisen muistiin liittyen huolestuttaa. Esille nousi eniten juuri tunnistaminen ja puheeksiottaminen. Näitä teemoja käsitellään seuraavassa webinaarissa 16.3.2023, jonka teemana on TUNNISTAMISELLA. Työterveyslaitoksen johtava psykologi Teemu Paajanen alustaa aiheella: Tunnistanko varhain alkavan muistisairauden? Hän korostaa, että työikäisten tiedonkäsittelyn vaikeuksien taustalla on monia syitä, joista valtaosa on onneksi tilapäisiä tai syyt hoidettavissa. Varhain alkavan muistisairauden mahdollisuus kuitenkin pidettävä mielessä jos toimintakyky heikentyy. Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja Minna Huhtamäki-Kuoppala nostaa esille puheenvuorossaan puheeksiottoa ja sen tärkeyttä niin töissä kuin vapaa-ajalla. Kokemusasiantuntija Kaija Hautala avaa puheenvuorossaan omia kokemuksiaan juurikin polun tästä vaiheesta.

Lisää kalenteriisi myös webinaarisarjan kolmas osa 18.4., jolloin aiheena on PALVELUILLA, jolloin pääset tutustumaan Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen Muistisairaan palveluketjuun: Muistisairaan palveluketju / Etelä-Pohjanmaa – Palvelupolku-epshp (hyvaep.fi). Kelan palveluista kuulet webinaarissa työkykyneuvoja Hanna-Maria Raittiselta. Kokemuksia palveluiden toimivuudesta antaa vuorostaan kokemusasiantuntija Marja Hannula.

Webinaarisarja mahdollistaa osallistujan tarkastelemaan työikäisen arkea muistisairaan, hänen läheisten ja eri sektoreilla toimivien ammattilaisten näkökulmasta. Webinaarissa saa tietoa myös muistisairauden tunnistamiseen työssä ja vapaa-ajalla. Lisäksi osallistuja kuulee millaista tukea, apua ja hoitoa työikäinen muistisairas ja hänen läheisensä saa Etelä-Pohjanmaalla. Tarkoitus on samalla herätellä miettimään, mitä voisimme entistä enemmän tehdä yhdessä muistiasioiden eteen? Miten voisimme vähentää edelleen muistiin helposti liittyvää stigmaa ja häpeää? Ensimmäinen osa KOKEMUKSELLA järjestettiin helmikuulla.  Silloin kuulimme kokemusasiantuntija Petri Lampisen tarinan ja Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja Minna Huhtamäki-Kuoppala avasi läheisen näkökulmaa. Petri Lampisen puheenvuoro toi esille sen, miten työikäisen diagnoosin saaminen voi kestää pitkään. Miten tärkeää olisi, että työikäinen muistisairas saisi tarvittavia palveluita ja tukea olisi tarjolla myös koko perheelle. Petrin puheenvuoro nostin esille myös sen, että avoimuus on äärimmäisen tärkeää. Avoimuudella voimme vähentää muistiin liittyvää stigmaa ja häpeää ja tuoda esille myös sen, että muistisairaudenkin kanssa voi elää hyvää elämää.

Kuinka voin itse pitää muististani huolta?

Emme saa aivoihimme varaosia, joten niistä on pidettävä huolta koko elämämme ajan. Muisti- ja tiedonkäsittelytaidot ovat edellytys oppimiselle, työkyvylle ja itsenäiselle elämälle. ​Voit vaikuttaa aivojesi terveyteen läpi elämän! Edistämällä aivoterveyttäsi edistät myös terveyden muita osa-alueita eli pääasiallisena tavoitteena on kokonaisvaltainen terveyden edistäminen. ​Terveellisillä elintavoilla vähennät siis riskiä sairastua esimerkiksi muistisairauksiin tai vaikka syöpäsairauksiin. ​Aivoterveyttäsi edistää viiden sormen eli Fingerin mallin mukaisesti: liikkuminen, terveellinen ravitsemus, aktiivinen aivojen käyttäminen, sosiaalinen aktiivisuus ja sydän- ja verisuonisairauksien hyvä hoito. Unohtamatta myöskään riittävää lepoa ja unta!

Lisätietoja työikäisen muistisairaan palveluketjusta sekä webinaarisarjasta saat Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta:

• Virve Rinne, kehittämissuunnittelija, IkäKoti-hanke, virve.rinne@hyvaep.fi
• Tuula Peltoniemi, asiantuntija, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke, tuula.peltoniemi@hyvaep.fi

Oletko jo tavannut Konstin, hyvinvointialueen oman chatbotin? Konsti tarjoaa yhdessä soteammattilaisten chatin kanssa hyvinvointialueen asukkaille uuden, ajasta ja paikasta riippumaton matalan kynnyksen yhteydenottokanavan.

Chatin tavoitteena on poistaa turhaa asiointia ja matkustamista, mikä säästää niin asiakkaan kuin ammattilaisenkin aikaa. Perinteiset yhteydenottokanavat eivät kuitenkaan häviä minnekään. Chat on uusi, vaihtoehtoinen palvelukanava entisten kanavien rinnalle. Jos haluaa asioida puhelimitse tai henkilökohtaisesti, se on jatkossakin mahdollista.

HyvaEP:n sivuilla ensimmäisenä asukas kohtaa tekoälyä hyödyntävän chatbot Konstin. Konstilta vastauksen saa nopeasti, ja tieto on aina luotettavaa, ammattilaisen kouluttamaa. Konstin ura alkoi Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa toukokuussa 2022. Tämän vuoden alussa botin työnkuva laajeni palvelemaan koko hyvinvointialuettamme. Kevään aikana Konsti saa ihmiskollegoita, kun sote-ammattilaisista koostuva chat-tiimi aloittaa.

Konsti vastaa yleisimmin kysyttyihin kysymyksiin ja tarvittaessa se voi ohjata sähköiseen ajanvaraukseen, Omaolon oirearvioon tai ammattilaischatiin. Kun ammattilainen ei ole paikalla, asiakas voi jättää tälle kiireettömän viestin ja saa näin asian vireille 24/7. Omaolossa saa toimintaohjeita myös ilta- ja yöaikaan.

Sosiaaliohjaaja Merja Paulasaari oli mukana Seinäjoen chat-projektissa ja on mukana myös hyvinvointialueen chat-palvelun kehittäjätiimissä.

”Konsti on loistava tapa yleisohjaukseen ja neuvontaan. Botti mahdollistaa neuvonnan ympäri vuorokauden ja tietoa voi tarjota monimuotoisesti tekstin lisäksi esimerkiksi kuvin ja videoin. Yhteydenottokynnyksen madaltuessa päästään tarttumaan asioihin jo varhaisemmassa vaiheessa, jolloin ne ovat usein helpommin ratkaistavissa”, Paulasaari sanoo.

Myös ammattilaischatia kokeiltiin viime vuonna Seinäjoen ikä- ja sosiaalipalveluissa. Ammattilaischatissa voi asioida nimettömästi, mutta jos haluat hoitaa henkilökohtaisempia asioita, vaati se vahvaa tunnistautumista pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

”Ammattilaischat tarjoaa meillä hyvin matalan kynnyksen tavan asioida sosiaalipalveluissa. Osalle kirjoittaminen on luontevampi tapa kommunikoida ja toisen voi olla helpompi asioida chatissä esim. kuulon aleneman vuoksi tai siksi että aihe, josta haluaa kysyä, aiheuttaa niin voimakasta häpeän tunnetta”, Paulasaari kertoo.

Chat-projektissa terveydenhuollon digiasiantuntijana toimiva sairaanhoitaja Elina Nummikoski on Paulasaaren kanssa samoilla linjoilla.

“Ammattilaischat mahdollistaa reaaliaikaisen viestinnän ammattilaisen ja asukkaan välillä. Chatissa voit äänettömästi asioida myös arkaluontoisista asioistasi.”

Chatin kautta on mahdollista lähettää ja vastaanottaa liitteitä ja kuvia tai vaihtaa chat videokeskusteluksi. Chat-palvelu on nykyaikainen tapa kommunikoida, sen käyttö helppoa ja asioiminen onnistuu kaiken ikäisiltä.

“Keski-Suomen OmaKS-kokemuksissa vuoden 2022 aikana ikäihmisten (74–85-vuotiaiden) asiointi lisääntyi kahdeksalla prosentilla”, Nummikoski kertoo.

Myös JIKissä kokeiltiin viime vuonna hoitaja- ja lääkärichatia ja siihen olivat tyytyväisiä sekä asiakkaat että ammattilaiset.

Työskentely chat-palvelussa tuo myös ammattilaisille uutta vaihtelevuutta työnkuvaan. Chatissa voi toteuttaa kevennettyä työnkuvaa silloin kun oma elämäntilanne sitä vaatii.

Yksi tärkeä periaate hyvinvointialueen digipalveluiden kehittämisessä on asiakaslähtöisyys. Asukkaiden ajatuksia chat-palvelusta on kysytty jo ennen käyttöönottoa ja nyt kun palvelu on jo käytössä, haluamme kuulla teidän kokemuksianne. Juuri sinun ajatuksesi ja mielipiteesi ovat meille tärkeitä. Vastaa kyselyyn nimettömästi tästä: https://link.webropol.com/s/chat23

Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu nimettömästi. Kyselyyn vastaaminen vie noin viisi (5) minuuttia. Kyselyn tuloksia hyödynnetään tulevan hyvinvointialueen digitaalisten asiakaspalveluratkaisujen kehittämisessä. Kysely on avoinna 30.4.2023 asti.

Chat-palvelun käyttöönottoprojektin rahoittaa Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hanke, joka on osa Suomen kestävän kasvun hanketta. Hanke on EU rahoitteinen.

Sähköisen perhekeskuksen tuoteperheen ensimmäinen tulokas www.omaperhe.fi on nähnyt jo päivänvalon. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelut saadaan sivustolle näkyville 15.5.2023.  Omaperhe on hyvinvointialueiden perhekeskusten sähköinen asiointikanava perhettä perustaville ja perheellisille. Sivustolta löytyy luotettavaa tietoa raskaudesta ja synnytyksestä, lasten eri ikäkausista, vanhemmuuden ja parisuhteen tuesta sekä huolia ja kysymyksiä herättävistä asioista. Omaperhe ei ole kuitenkaan vain tietoportaali, vaan se hyödyntää aivan uudenlaisella tavalla Palvelutietovarantoa (PTV) antaessaan palvelusuosituksia hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen sekä kansallisten toimijoiden palveluihin.

Lukeudun itse niiden joukkoon, jotka pian mieleen nousseen kysymyksen jälkeen googlettaen surfaillee tiedon äärelle. Nettimaailma on runsauden sarvi tiedon suhteen ja nykypäivä haastaa meitä niin luotettavan tiedon etsimisessä kuin digitaalisessa terveyden lukutaidossa. Kansallisessa Sähköisessä perhekeskuksessa on lähdetty luomaan digipalvelua, mikä on luotettavan ja yhdenmukaisen tiedon lähde perheille ja nuorille. Lisäksi Sähköisen perhekeskuksen visiona on olla avoin, toivottu kumppani matalan kynnyksen yhteydenottoon lasten, nuorten ja perheiden asioissa.

Omaperheen kehitystä tehdään ketterästi. Sivuston sisältöä sekä toiminnallisuuksia kehitetään jatkuvasti. Omaperhe-sivuston lisäksi DigiFinlandin kehitystyössä on tulossa 13-29-vuotiaille nuorille suunnattu Helpperi-sivusto sekä ammattilaisille oma tietoportaali vuoden 2023 loppupuolella. Kehittämistyössä on mukana laajasti ympäri Suomen sote- ja kunta-alan ammattilaisia, järjestöjä sekä kansallisia toimijoita.

 

Omaperhe kokoaa laajasti perheiden palvelujen verkostoa

Omaperhe kokoaa palveluohjauksessa yhden katon alle perhekeskustoimijoita julkisilta palvelujen tuottajilta, järjestöiltä ja seurakunnilta. Perhekeskus ei ole vain Perhekeskus -nimeä kantava kivijalkarakennus kunnassa. THL määrittelee perhekeskusta verkostona, joka vastaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja avun tarpeisiin. Perhekeskuksen palveluverkostoon kuuluvat:

• hyvinvointialueiden lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut
• järjestöjen ja seurakuntien toiminta ja palvelut
• varhaiskasvatuspalvelut, perusopetus ja nuorisopalvelut
• avoin kohtaamispaikka lapsille, nuorille ja perheille
• kuntien terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta
• opiskeluhuoltopalvelut
• erityis- ja vaativan tason palvelut.

Palveluohjaus perhekeskustoimijoiden palveluihin nousee Omaperheessä perheiden mielenkiinnon kohteiden mukaan. Omaperhe-sivustolla on lukuisia artikkeleita sekä videoita eri elämäntilanteisiin.  Vanhempien etsiessä tietoa tietystä aihealueesta, sivusto ohjaa käyttäjää kyseiseen aihealueeseen liittyviin palveluihin PTV:n avulla. Lukiessaan sivustolta esimerkiksi lapsen kasvusta ja kehityksestä vanhemmat löytävät kuntahaku-toiminnolla oman kunnan alueella toimivan lastenneuvolan palvelukuvauksen ja siihen liittyvät asiointikanavat.

Mikä ihmeen Palvelutietovaranto?

Tätä kysymystä pähkäilin vuosi sitten keväällä aloittaessani Sähköisen perhekeskuksen projektissa alueellisena koordinaattorina. Kuluneen vuoden aikana olen huomannut, että en ole ollut ainoa ihmettelijä. Vaikka julkisilla palveluntuottajilla on ollut jo vuodesta 2017 lähtien lakisääteinen velvollisuus kuvata palvelunsa Palvelutietovarantoon, niin asia on jäänyt vieraaksi monelle sote-alan ja kuntien ammattilaiselle. Hyvinvointialueiden organisaatiomuutos on nostanut laajemmin taas PTV-asiaa esille, sillä useilla kotisivuilla hyödynnetään PTV-tietoja esimerkiksi asiointikanavien nostoissa.

Suomi.fi -palvelutietietovaranto (PTV) on Digi- ja väestötietoviraston tuottama valtakunnallinen keskitetty tietopankki, johon organisaatiot tuottavat tiedot tarjoamistaan palveluista ja asiointikanavista. Asiointikanavia ovat puhelinnumerot, palvelupaikan osoite, sähköinen asiointi sekä tulostettava lomake. PTV:ssa oleva tieto on avointa dataa, mitä pystyvät hyödyntämään mm. organisaatioiden verkkosivut, chat-palvelut ja kansalliset palvelut kuten Omaperhe, Terveyskirjasto.fi, Hoidonperusteet.fi ja Suomi.fi.

Julkisten palvelujen lisäksi järjestöillä ja seurakunnilla on mahdollisuus kuvata palvelunsa PTV:oon. Etelä-Pohjanmaan alueella on muutamia järjestöjä, jotka ovat jo tehneet PTV-kuvauksia. Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa tuemme järjestöjen PTV-asioiden edistämistä koulutustilaisuuksilla sekä digiagentin antaman käytännön tuen avulla. Kunnille olemme myös järjestäneet infotilaisuuksia.

Palvelutietovarannosta hyötyy sekä asiakas että organisaatio

On myönnettävä, että palvelutietovaranto on haastava kokonaisuus hahmottaa, eikä se aukea välttämättä ensimmäisellä eikä toisellakaan lukukerralla. Se on tulevaisuudessa kuitenkin yhä enenevässä määrin tärkeä osa organisaatioiden viestintää ja sen ylläpitoon on hyvä panostaa.  PTV mahdollistaa palvelujen näkyvyyttä ja löytämistä eri sähköisissä kanavissa. Kuvaavasti kirjoitettu teksti palvelusta kertoo asiakkaalle mitä palvelua hän voi kyseisestä palvelusta saada ja antaa selkeät toimintaohjeet. Tämä helpottaa oikean palvelun löytämistä ja vähentää turhia yhteydenottoja palvelupaikkoihin. PTV mahdollistaa myös sähköisen asioinnin lisäämistä, jos sähköiset asiointikanavat ja ajanvaraukset ovat liitetty palvelukuvauksiin. Organisaation näkökulmasta hyötynä on myös se, että tietoja ei tarvitse syöttää moneen paikaan. Nähdään siis Palvelutietovaranto mahdollisuutena!

Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää Omaperheestä ja Sähköisestä perhekeskuksesta, tule kuulemaan info-tilaisuutta.

Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hanke järjestää kaksi samansisältöistä Teams info-tilaisuutta:
Pe 12.5.2023 klo 9-10.30
Ke 24.5.2023 klo 14-15.30
Tilaisuuksiin ei ole ilmoittautumista.
Pääset liittymään Teams -tapahtumiin tästä linkistä:  Liity kokoukseen napsauttamalla tästä
Tilaisuus tallennetaan.

Marjo Köykkä
Aluekoordinaattori, Sähköinen perhekeskus
Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hanke
marjo.koykka@hyvaep.fi

Etelä-Pohjanmaan nuoret haluavat parempia mielenterveys- ja päihdepalveluita

Kun nämä pyöreän pöydän ritarit kohtaavat, keskustelu virtaa ja polveilee. Välillä nauretaan ja sitten liikututaan. Keskusteluissa ovat läsnä ihmisyys, elämä ja kohtaaminen. Pöydässä pohditaan, miten inhimillinen ja merkityksellinen elämä varmistetaan kaikille, läpi elämänkaaren, erilaisista olosuhteista huolimatta. Nämä ritarit ovat kokoontuneet keskustelemaan näistä asioista kulttuurihyvinvoinnin näkökulmasta. Ja on kovin arvokasta – ja etuoikeutettua – saada käydä näitä keskusteluja.

Kaikki hyvä ja uusi syntyy yhdessä

Yksi pyöreä pöytä ei riitä uuden luomiseen. Pyöreitä pöytiä ja niiden ritareita tarvitaan joka puolella ja viereisiin pöytiin huutelu on erittäin sallittua. Asioiden kehittäminen vaatii pysähtymistä, kohtaamista, kuuntelua ja sitten sitä yhdessä tekemistä. Jotta asiat todella kehittyvät, työtä tulee tehdä moniammatillisessa yhteistyössä, osaamista jakaen. Tällä kertaa pyöreän pöydän ääreen ovat kokoontuneena sekä sosiaali- että kulttuurialan ammattilaisia.

Kun nyt lasketaan nämä mystiset ritarin viitat alas, niin paljastuu, että pöydän ääressä on tuikitavallisia, eteläpohjalaisia, keski-ikäisiä naisia. Työpaikkoina meillä ovat Taiteen edistämiskeskus, Etelä-Pohjanmaan liitto sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue. Kaikilla meillä on yksilöllinen työtausta ja samalla tämän pöydän ääressä vahvasti yhteinen päämäärä: mielekkään ja merkityksellisen elämän tukeminen.

Pitkäjänteistä työtä oikeuksien yhdenvertaisen toteutumisen puolesta

Työtä kohtaamisen, kulttuuristen oikeuksien toteutumisen ja kulttuurihyvinvoinnin eteen on tehty tällä alueella jo vuosia.

Kymmenen vuotta sitten käynnistyi Kuningasryhmä. Se oli ensimmäinen seinäjokinen harrastajateatteriryhmä, joka toimi vahvasti inkluusion ajatuksella. Ryhmään olivat tervetulleita kaikki harrastajat ja sinne kutsuttiin erityisesti erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä. Pari vuotta myöhemmin käynnistettiin ensimmäisiä ikäihmisten kulttuurihyvinvointiin liittyviä kehittämishankkeita, joissa taidetta ja kulttuuria vietiin osaksi asumispalveluyksiköiden arkea eri puolilla Etelä-Pohjanmaata. Seinäjoella toteutuivat mm. Kohtaaminen-teatteriprojektit, jotka Kulttuurikollektiivi Silta toteutti laaja-alaisessa yhteistyössä paikallisten kulttuuri- ja sotetoimijoiden kanssa.

Lari Fills ja Miia Yli-Kivistö Kuningasroolissa-esityksessä (Kulttuurikollektiivi Silta, Seinäjoen kaupunginteatteri 2017). Kuva: Jukka Kontkanen.

Monituisista kokeiluista huolimatta vielä on matkaa siihen, että kulttuuriset oikeudet toteutuisivat tasapuolisesti kaikille. Silti kymmenessä vuodessa on päästy jo osittain pysyviin malleihin. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan kulttuurihyvinvointisuunnitelma on hyväksytty osana Etelä-Pohjanmaan alueellista hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa.  Lue lisää täältä.

Kulttuurihyvinvointisuunnitelman tavoitteena on että:

1. kulttuurihyvinvoinnin käsite ja merkitys ymmärretään laajasti, ja
2. kulttuurihyvinvoinnin monipuoliset menetelmät vakiintuvat käyttöön osaksi monialaista yhteistyötä.

Parhaillaan kokeilemme ja kehitämme kansalaisopiston mahdollisuuksia kulttuurihyvinvointityön sisältöjen ja koordinoinnin edistämisessä. Tartumme rakenteisiin, jotka mahdollistavat kulttuurihyvinvointipalvelut jokaisen ulottuville.

Missiomme on saada kulttuurihyvinvointi juurrutettua osaksi strategisia suunnitelmia ja päätöksentekoa, jotta sen toteuttamiselle on parhaat mahdolliset edellytykset. Päämääränä on tarjota jokaiselle mielekäs ja hyvä elämä.

Kymmenen vuoden aikana useat pyöreän pöydän ritarit ovat löytäneet toisensa ja me haluamme osallistaa myös mukaan uusia  kulttuurihyvinvoinnin lähettiläitä. Liittyisitkö joukkoomme? 

Kulttuurihyvinvointi on myös tavallisia arjen tekoja, esimerkiksi:

• Kuuntelet lempimusiikkiasi. Muista lisätä musiikkitahto OmaKanta-palvelun hoitotahto-kohtaan.
• Viet lähimmäisesi keikalle tai teatteriin, eli olet mahdollistajana heille, jotka sitä tarvitsevat.
• Jaat sosiaalipalvelun ammattilaisena asiakkaalle Kaiku-kortin asiakkaalle, jonka avulla hän pääsee veloituksetta kulttuuritoiminnan pariin. Lue lisää täältä.
• Koet kuvataidetta näyttelytiloissa tai Y-talossa

Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen.

 

Marja-Leena Mäkelä ja Tanja Huuskonen Vanharoosa-esityksessä (Kulttuurikollektiivi Silta, Seinäjoen kaupunginteatteri 2015). Kuva: Jukka Kontkanen.

Yhteistyöllä pilvilinnoista konkretiaan

Sanotaan, että “haaveilu ei maksa mitään”, mutta kun asiat sanotaan ääneen, ne voivat toisinaan muuttua myös todeksi. Ja toden totta! Tänä vuonna taiteilijaresidenssi mahdollistaa taiteen tekijöiden ja Mahdollisuuksien talon (M-talon) asiakkaiden kohtaamisen, yhteisen ja tuntemattoman vuorovaikutuksen käynnistymisen. Istutetaan siemen, jonka kasvua on mahdoton ennustaa. Istutetaan siemen, joka jättää jälkensä jokaiseen.

Liittyisitkö joukkoomme kulttuurihyvinvoinnin lähettiläänä? Ota yhteyttä allekirjoittaneisiin.

Hanna Hangasluoma
Kulttuuripäällikkö, Etelä-Pohjanmaan liitto
hanna.hangasluoma@etela.pohjanmaa.fi

Venla Korja
Läänintaiteilija, Taiteen edistämiskeskus
venla.korja@taike.fi

Tuula Peltoniemi
Asiantuntija, Tulevaisuuden sote-keskus -hanke,
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
tuula.peltoniemi@hyvaep.fi

Kirjoitus on ensimmäinen osa kolmen blogikirjoituksen sarjasta, jossa tuodaan kulttuurihyvinvointia tutuksi.  Seuraavat osat julkaistaan 6.9. ja 1.11.

Taisteletko jatkuvasti jonkin digihaasteen parissa viikoittain tai jopa päivittäin? Haluaisit oppia siitä selviytymään, mutta et tiedä miten. Vai opitko kenties juuri jonkin uuden tavan, miten jonkin digilaitteella tehtävän asian voisi tehdä helpommin? Jaoitko vinkkisi myös työkavereille tai muille tutuillesi? Huomasitko, että joku työkavereistasi, naapureistasi tai läheisistäsi tarvitsisi apua digiasioissa ja saattaisit osata auttaa? Rohkenitko auttaa?

Saatat jo opastaa työkavereita päätyösi ohessa, vapaa-ajalla naapuriasi tai muita tuttujasi käyttämään jotain tiettyä ohjelmaa tai vain hankkia hänelle uutta digiapua, kun et itse osaa auttaa. Myös tällaisessa tilanteessa tuet hänen digirohkeuttaan eli ottamaan uusia digiaskelia eteenpäin. Jokainen meistä on ollut ihan samassa tilanteessa ottaessaan ensiaskelia digimaailmassa.  Sitä ei tule kenenkään unohtaa.

Mitä digirohkeudella tarkoitetaan?

Digirohkeus on yksi tulevaisuuden tärkeistä digiosaamisen osa-alueista.

Koemme ensin arkuutta kohdatessamme itselle ennestään tuntemattoman digitaalisen laitteen, sovelluksen, päivittyneen palvelun tai näihin rinnastettavan asian. Muutumme digirohkeiksi, kun uteliaisuus ottaa vallan ja innostumme kokeilemaan. Tätä uskallusta edesauttavat meidän aiemmat kokemuksemme, miten asia silloin hoidettiin, millainen ympäröivä tilanne silloin oli tai sillä hetkellä on. Kohteella itsessään on myös iso vaikutus kokemaamme. Digirohkeina kykenemme nämä tunteet laittamaan sivuun ja uskaltaudumme kokeilemaan, vaikka olisimme kuinka epävarmoja tahansa ja meillä olisi pelkoja tai huolia onnistumisesta. Uskalluksen myötä meille avautuu uusi tie oppimisen polulle. Tiedostamme polulla eteen tulevat uhat, mutta opimme tapoja vältellä niitä. Digirohkeus auttaa meitä pysymään pelosta huolimatta mukana, vaikka maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti ja teknologinen kehitys sen myötä kiihtyy. Digirohkeus on uskallusta kokeilla ja ottaa käyttöön uusia tai päivittyneitä digitaalisia laitteita ja palveluita tai kehittyä niiden käytössä. Tulevaisuudessa kansalaisten digitaitojen eroja ei määritäkään vain se, minkälaiset digitaidot meillä on, vaan yhä enemmän se, minkälaiset valmiudet meillä on oppia uusia digitaitoja. Näistä valmiuksista ensimmäinen on uskallus yrittää ja kokeilla – digitaalinen rohkeus. Digirohkeudessa ei ole kyse siitä, ettei epävarmuutta, pelkoja tai huolia olisi. Digirohkeus on sitä, että ne kyetään lopulta voittamaan niin, että kokeilemiselle ja oppimiselle tarjoutuu tilaisuus. Digirohkea ihminen ymmärtää, että digilaitteet on tarkoitettu käytettäviksi ja niiden päämäärä on palvella ihmisiä heidän tavoitteissaan – ei toisin päin.

Digi- ja väestötietovirasto julkaisi viime joulukuussa Digitaito-raportin, jonka teemaksi muodostui digirohkeus. Lue lisää: https://dvv.fi/digiosaamisen-tilannekuva

Innostu auttamaan – vahvista digirohkeutta joko omaa tai toisen

Meistä jokainen on varmasti elämänsä aikana ollut tilanteessa, kun ei tiedä miten jollain digilaitteella edetä eteenpäin. Siinä hetkessä olemme tarvinneet digitukea joko lähipiiriltä, kollegalta, naapurilta tai digitukea tarjoavalta organisaatiolta. Olemme saattaneet saada opastusta myös digikursseilla. Kun puhutaan digituesta, digiopastamisesta tai digineuvonnasta, niin kyse on samasta asiasta. Digitukena toimivasta henkilöstä saatetaan käyttää myös nimeä digituen antaja tai digitukija.

Millaista digitukea on tarjolla?

Digituki voi olla lähitukea, etätukea tai koulutusta.

Lähituki on niin kuin nimikin sanoo, lähellä eli vierellä annettavaa opastamista.

Etätuesta on kyse silloin, kun ei olla samassa tilassa vaan matkan päässä. Digitukea voidaan antaa tällöin mm. puhelimitse, sähköpostitse tai videoyhteydellä.

Koulutuksia voidaan järjestää lähikoulutuksina, etäkoulutuksina tai näiden yhdistelmänä. Koulutuksista voidaan puhua myös silloin, kun henkilö opiskelee itsenäisesti jonkin opetusvideon pohjalta jotain uutta asiaa.

Virallisempi määritelmä digituesta löytyy Valtiovarainministeriön Digitalisaation edistämisohjelman 2020-2023 loppuarvioinnista:

Digituki on digitaalisen viranomaisasioinnin, palvelun ja älylaitteen käytön tukea, jonka tarkoituksena on auttaa asiakasta käyttämään älylaitteita ja asioimaan itsenäisesti ja turvallisesti sekä ymmärtämään yleisiä digitaalisten palvelujen periaatteita.

Kuka voi toimia digitukena?

Kuka tahansa voi ja kannattaa toimia digitukena toiselle henkilölle, koska se vahvistaa opastettavan digivalmiuksia ja -rohkeutta sekä digitukijan valmiuksia opastaa.

Digitukea antavat yleisimmin omat perheenjäsenet ja lähipiiri. Työssä käyvät saavat digitukea oman työyhteisönsä kautta työkavereiltaan. Julkisia digitukipalveluita tarjoavia tahoja ovat mm. kirjastojen antamat maksuttomat digineuvontapalvelut sekä erilaiset maksulliset digituet yrityksiltä tai muilta organisaatioilta.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella digitukea on saatavilla monista kirjastoista. Digituen lisäksi mm. Seinäjoen Apila-kirjastossa on kotiin saakka lainattavissa Hublet-tabletteja, joiden sisältö on suunnattu ikäihmisille.

Testaa oma digiprofiilisi

Jokaisella meistä on omanlaisensa polku digin parissa. Toiset liikkuvat siellä sujuvasti ja ennakkoluulottomasti, toiset ovat kokeilunhaluisempia, joillekin kauempaa katselu on ominaisempaa ja osa toimii vasta sitten, kun kokee saavansa siitä hyötyä.

Mikä näistä tuntuu tutuimmalta? Käy testaamassa: https://digiprofiili.dvv.fi

Kirjoittaja toimii Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa digiagenttina. Hän toimii digitukena järjestöille ja ammattilaisille. Hän on kutsuttaessa paikalla järjestöjen, hyvinvointialueen ym. tahojen järjestämissä asiakastilaisuuksissa ja
-tapahtumissa opastamassa alueen asukkaille hyvinvointialueen digipalveluita.

Päivi Kuoppamäki
Digiagentti, Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hanke
paivi.kuoppamaki@hyvaep.fi

OMA TIIMI -toimintamalli on kehitetty lastensuojelun sijaishuollon ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuuksiin. Toimintamalli on ollut käytössä Etelä-Pohjanmaalla vuodesta 2022 saakka.

Olen saanut olla OMA TIIMI -mallin kehittämisessä mukana vuodesta 2021 asti. Olen ollut kehittämässä mallia, pilotoimassa sitä, kirjoittanut käsikirjan siitä ja nyt koulutan sitä eteenpäin Etelä-Pohjanmaan lastensuojelun ja psykiatrian osaajille. Kokemustaustaisena asiantuntijana roolini on ollut palauttaa kehittäminen aina lapseen, hänen tasollensa ja hänen näkökulmaansa. Yksittäisenä asiantuntijana en toki voi edustaa kaikkia niitä lapsia, joille malli on tehty. Olen kuitenkin etuoikeutetusti saanut olla kuulemassa lasten mielipiteitä ja palautteita suoraan heiltä itseltään sekä saanut kehittää mallia eteenpäin niiden avulla. Lasten, nuorten ja ammattilaistenkin kanssa käytyjen satojen tuntien keskusteluiden ja kehittämisen päätteeksi päällimmäinen ajatukseni on, että lastensuojelussa ja psykiatrialla tulisi entistä enemmän hahmottaa kenelle työtä tehdään. Vaikka organisaatio maksaa palkan ja tarjoaa resurssit työhön, tulisi työtä tehdä aina lapselle. Mielestäni OMA TIIMI mallina vahvistaa juuri tätä, ja siksi se on yksinkertaisuudessaankin niin tärkeä.

OMA TIIMI -toimintamalli on luotu tarkoituksella yksinkertaiseksi. Se on riittävän helppo ymmärtää ja aloittaa ilman lähetekäytäntöjä tai muitakaan kelpoisuusvaatimuksia. Se on vapaaehtoinen alusta loppuun saakka. Lapsi itse määrittää tavoitteen ja tavan sen saavuttamiseksi. Tiimi tapaa riittävän usein, jotta ajantasainen arjen tieto kulkee avoimesti kaikkien tiimin jäsenten välillä. Työskentely itsessään lähtee lapsesta ja palautuu hänelle, kuten kuuluukin.

Lapsi asettamassa tavoitetta suurten asiakassuunnitelmien, monimutkaisten prosessien ja asiakkuuksien välillä tuntuu vähintään isolta asialta. Asiakkuudessa piileviä tavoitteita on useita, suurimpana päämääränä lain velvoittamana paluu biologiseen perheeseen sekä tasapainoinen ja hyvinvoiva arki. OMA TIIMI vapauttaa lapsen suurista, hankalasti hahmotettavista ja kaukana olevista palveluiden tavoitteista ja antaa vapauden tavoitella juuri sitä, mikä tällä hetkellä tuntuu tärkeältä ja mahdolliselta.

Lapsen tavoitteen ohella voi lähes huomaamatta työskennellä myös niitä suurempia, eri toimijoiden asettamia tavoitteita kohti. Jos sijaishuollossa asuvan nuoren tavoite on päästä kumppanin luokse yökylään, voi sen saavuttamiseen liittyä esimerkiksi luottamuksen rakentamista lastensuojelun toimijoiden ja nuoren välille koskien päihteettömyyttä tai kotiintuloaikojen noudattamista, itseen tai muihin kohdistuvan aggressiivisuuden hallintaa, nuoren verkostoihin tutustumista ja muiden turvallisuustekijöiden varmistamista.

OMA TIIMI:llä ratkotaankin ikuista mysteeriä nimeltä ”motivaatio”. Lasten ja nuorten motivaatiosta kuulee puhuttavan lähinnä sen puutteena. Haluankin nostaa kysymyksen siitä, näemmekö motivaation sisäsyntyisenä ominaisuutena, joka jokaisella tulisi olla automaattisesti? Vai onko motivaatio kenties lopputuote, joka syntyy osallisuuden, toimijuuden ja välittämisen seurauksena? Uskon viimeisimpään.

Suurimmalla osalla lastensuojelun lapsista on jaettu kokemus siitä, että tavoitteita on yhtä monta kuin ihmistä ja ne vaihtuvat alati, jonka seurauksena on aina palattava lähtöruutuun. Ei kuulosta kovin motivaatiota synnyttävältä tai ylläpitävältä ympäristöltä. OMA TIIMI ehkäisee edellä mainittua tuomalla lapsen arjen toimijat yhteen yhteisen tavoitteen äärelle, vähentää lapsen kuormitusta ja takaa laadukkaita siirtymiä työntekijöiden tai elämäntilanteiden muuttuessa. Jos yksi työntekijä vaihtuu, vähintään kaksi jää ja tavoite sekä sen eteen tehty työ säilyy.

OMA TIIMI:ssä lapselle luodaan turvallinen, kunnioittava ja välittävä ympäristö tarkastella omaa arkeaan ja pohtia tulevaa. Hän saa työkaluja nykytilan hahmottamiseen, hän valitsee itselleen tärkeän tavoitteen, hän saa valita henkilöt, jotka hän näkee tavoitteen kannalta olennaiseksi ja tavan, jolla työskennellä yhdessä kohti tavoitetta. Prosessin aikana hän sitoutuu ensisijaisesti itseensä ja omaan tulevaisuuteensa. Sivutuotteena hän oppii arjen taitoja ja ympärillään olevia palveluita ja ihmisiä sekä kiinnittyy ja luo luottamusta niihin.

Sen sijaan, että lapsi pohtii loputtomien tapaamisten ja tavoitteiden viidakossa, kuinka olla mahdollisimman hyvä ja helppo asiakas, hän tutustuukin itseensä ja luo oman näköistä elämää tuetusti.

Fanny Nortamo
OMA TIIMI -asiantuntija

Lue lisää OMA TIIMI -toimintamallista täältä. 

 

Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeen aloittaessa toimintansa elokuussa 2022, lähdettiin ikäihmisten hanketavoitteiden pohjalta suunnittelemaan SenioriTupa -konseptia, jonka tarkoituksena on tarjota ikäihmisille monipuolista tukea ja ohjausta arjen hyvinvointiin. SenioriTupa on kokonaisuutena matalan kynnyksen maksuton kohtaamispaikka omatoimisille ikäihmisille, jossa saman katon alla on juttutupa, viriketoimintaa, ikäneuvolavastaanottoa ja digitukea. Tarkoitus on koota yhteen eri tahojen hyvinvointia tuottavia palveluja samaan paikkaan – yhteistyöllä terveyden ja hyvinvoinnin puolesta.

SenioriTupa -konseptia kehittäessä on kohdattu sydämellisiä ja aktiivisia ikäihmisiä, sekä saatu mielipidekyselyn avulla mielenkiintoisia, vaikuttavia ja viisaita ajatuksia – aitoa, elämänmakuista asiantuntemusta parhaimmillaan. Kokonaisuutta on jalostettu moniammatillisessa kehittämistyöryhmässä ja tämä työ jatkuu edelleen. Olen vaikuttunut myös kohtaamisista aidosti sydämellään ikäihmisten asioista välittävien ja joustavien ammattilaisten kanssa, myös yli maakuntarajojen. Tarttuva innostus ja mielipiteiden jakaminen näiden kehittämismyönteisten ihmisten kanssa on ollut avartavaa ja hedelmällistä. Pitkä kokemukseni sairaanhoitajana itsenäisen vastaanottotyön parissa, lukuisat potilaskohtaamiset ja moniammatillinen yhteistyökokemus ovat myös tukeneet tätä kehittämistyötä.

SenioriTuvan toiminta-ajatuksena on vähentää yksinäisyyttä, tukea ja ylläpitää toimintakykyä, sekä nähdä ikäihmisten tarpeet ja tarttua asioihin ajoissa. Viriketoimintaa voidaan suunnitella yhdessä ikäihmisten kanssa, toteuttaa toiveiden mukaisia teemapäiviä ja tarpeellisia ryhmäohjauksia, sekä tarjota digitukea. SenioriTuvan ikäneuvolavastaanotto on ennaltaehkäisevää ja kokonaisvaltaista, terveys- ja hyvinvointipainotteista palvelua. Ajatuksena on, että ikäihminen pääsisi matalalla kynnyksellä henkilökohtaiseen kontaktiin terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Pilotointi/kokeilu on myös osa SenioriTuvan suunnittelua, jossa toimintamalli tulee muotoutumaan saatujen kokemusten mukaan. Pilotoinnit pyritään aloittamaan valituilla alueilla kunta- ja yhdistysyhteistyönä syksyn 2023 aikana. Saatujen kokemusten ja kysynnän perusteella sitten arvioidaan toimintamallin vaikuttavuus, tarpeellisuus ja käyttökelpoisuus. Onnistunut yhteistyö hyvinvointialueen ja kuntien hyvinvointipalvelujen, järjestöjen, yhdistysten, vapaaehtoisten ja opiskelijoiden välillä on toimintamallin toteutumisen kannalta oleellista. Nähtäväksi lopulta jää, tuleeko SenioriTupa -kokonaisuus vakiintumaan koko hyvinvointialueelle.

 

Henna Hänninen (Sairaanhoitaja YAMK, SHLM)
Asiantuntija, ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden palvelujen kehittäminen
Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hanke

Omaolo on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelu, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Omaolo tukee oma- ja itsehoitoa sekä auttaa tarvittaessa saamaan yhteyden julkisen terveydenhuollon ammattilaisiin.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen asukkailla on käytössään tällä hetkellä 17 kpl oirearvioita. Asukkaat voivat täyttää oirearvion Omaolo.fi-verkkoselaimessa missä ja milloin vain. Omaolon taustalla toimiva Kustannus Oy Duodecimin lääketieteelliseen päättelyyn perustuva ohjelmisto arvioi annetut vastaukset ja antaa tuloksen. Vastausten perusteella muodostunut tulos voi olla itsehoito-ohje tai ohjaus, mihin tulee olla yhteydessä. Tietyissä tapauksissa on mahdollista myös lähettää arvio ammattilaiselle ja saada näin asia vireille mihin aikaan vuorokaudesta tahansa.

Ajasta ja paikasta riippumatonta sujuvaa palvelua

Syksyn 2023 aikana käynnistyy käyttöönottokokeilu, jossa asukas voi tarpeen niin vaatiessa varata oirearvion täytettyään ajan fysioterapeutin vastaanotolle. Käyttöönottokokeilu aloitetaan Seinäjoen alueella ja aikoja tulee varattaviksi ensivaiheessa olkapään kipu tai vamma -oirearviosta. Jatkossa ajanvarausmahdollisuuksia on tarkoitus laajentaa, mikäli palvelu löytää paikkansa osana asiakasohjausta.

Oirearvioiden lisäksi omaolossa voi kartoittaa myös millaista tukea ja apua sosiaalipalveluista voi löytyä itsesi tai läheisesi elämäntilanteeseen. Alueellisia ohjauksia palveluarvioiden osalta kehitetään syksyn 2023 aikana. Tavoitteena on, että palveluarviot ohjaavat asiakkaan olemaan yhteydessä oikeaan palveluun, vähentäen turhia puhelinyhteydenottoja.

Arvioi omaa terveyttäsi luotettavasti ja aloita valmennus oman hyvinvointisi tueksi

Monet tekijät kuten tupakointi, epäterveellinen ruokavalio, ylipaino sekä vähäinen liikunta altistavat pitkäaikaissairauksille (sydän- ja verisuonitaudeille ja diabetekselle). Sähköisen terveystarkastuksen avulla on mahdollista itse arvioida omaa terveydentilaa ja saada elintapoihin liittyen ohjausta ja neuvontaa. Terveellisillä elämäntavoilla voidaan ehkäistä suurin osa työikäisten kroonisista sairauksista.

Omaolo ohjaa sähköisestä terveystarkastuksesta luotettavan tiedon pariin (mm. Terveyskirjasto.) Omaolo sisältää myös erilaisia valmennuksia, jotka ovat vapaasti hyödynnettävissä. Valmennukset tarjoavat tukea elintapamuutokseen ja elämän eri tilanteisiin. Elintapamuutos edellyttää ihmiseltä riittäviä voimavaroja. Elintapamuutoksen esteenä voivat olla esimerkiksi univaikeudet, parisuhteen ristiriidat tai päihteiden käyttö. Tällöin on hyvä lähteä asia kerrallaan korjaamaan elämän perusasioita kuntoon. Omaolovalmennuksia on saatavilla monipuolisesti muun muassa

• arjen harmituksen vähentämiseen
• unenlaadun parantamiseen
• tupakoinnin lopettamiseen
• painonhallintaan
• liikuntaan
• parisuhteen vuorovaikutukseen sekä ristiriitojen ratkaisuun liittyen

Tutustu palveluun osoitteessa www.omaolo.fi ja löydä tarpeisiisi sopiva palvelu silloin, kun sinulle sopii!

Elina Nummikoski
Asiakaspalveluiden asiantuntija
Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hanke
puh. +358504742476
elina.nummikoski@hyvaep.fi

 

 

Yhteiskunta on muuttunut viime vuosina aiempaa epävakaammaksi muun muassa globaalin koronapandemian vuoksi ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Ennen tätäkin ajanjaksoa nuorten mielenterveyshäiriöt ovat olleet kasvussa ja eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Nämä ovat muodostuneet koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimmiksi terveysongelmiksi ja erilaisia häiriöitä voi olla useampia yhtä aikaa. Etelä-Pohjanmaalla on Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa asetettu hankesuunnitelman yhdeksi tavoitteeksi matalan kynnyksen palveluiden vahvistaminen sekä kehittää walk in -toimintaa. Tätä asiaa tukee myös uusin hallitusohjelma, jossa nämä asiat ovat mainittuina mielenterveyspalveluiden kehittämisessä. Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen myötä tähän tarpeeseen on lähdetty vastaamaan muun muassa Akuuttitiimi toiminnan kautta ja pilotointi on lähtenyt liikkeelle keväällä 2022.

Akuuttitiimi on yksi Lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen palveluista Varhaisen tuen palveluissa. Työn tavoitteena on tarjota lyhytkestoista mielenterveyden, päihteiden ja riippuvuuksien hoitoon liittyvää tukea, palveluohjausta ja muutosvalmennusta. Tapaamisissa hyödynnetään muun muassa Käynti kerrallaan terapiaa/työskentelyä (KKT). Palvelua tarjotaan yhteistyössä paikkakunnan muiden toimijoiden kanssa 13–29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Tapaamisiin voi tulla sovitusti ajanvarauksella tai walk in -periaatteella ja tapaamispaikkoina voivat olla esimerkiksi alueen ohjaamot, perhekeskus, nuoren koti, ulkoilumaastot ja nuoren kanssa palvelussa käyminen. Palvelussa tarjotaan nuorelle akuuttia tukea, tehdään hoidon tarpeen arviointia sekä tarpeiden mukaan suunnitellaan ja ohjataan jatkohoitoon. Akuuttitiimin asiakastapaamisten aiheet voivat liittyä esimerkiksi ahdistukseen, akuuttiin kriisiin, masennukseen, arjen haasteisiin, neuropsykiatrisiin haasteisiin, päihteisiin/riippuvuuksiin, tukemiseen ennen sovitun hoidon alkamista ja univaikeuksiin.

Akuuttitiimin toiminta on lähtenyt liikkeelle keväällä 2022 yhden työntekijän voimin ja elokuusta 2023 alkaen palvelua on tarjottu neljän sairaanhoitajan toimesta. Toiminta-alueina toimivat tällä hetkellä Suupohja, Kurikka, Ilmajoki, Seinäjoki, Isokyrö, Lapua, Kaksineuvoinen ja Järvi-Pohjanmaa. Kokemukset ja palaute toiminnasta ovat olleet positiivisia niin yhteistyötahojen kuin nuortenkin osalta ja nuorille on pystytty tarjoamaan apua sekä tukea matalalla kynnyksellä oikea-aikaisesti. Nuoret ovat antaneet kiitosta tapaamispaikasta, helposta avun saamisesta ja välittävästä kohtaamisesta, jossa on turvallista keskustella.

Tässä nuoren suora sitaatti palvelusta: ”Mun mielestä on ollut äärimmäisen hyvä idea, että tällainen palvelu on toteutettu. Pääsee helposti ja nopeasti purkamaan mielen päällä olevat asiat.”

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.hyvaep.fi/palvelu/lasten-ja-nuorten-mielenterveys-ja-riippuvuushoidon-palvelut/

Akuuttitiimin toimintamallin löydät Innokylästä: https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/akuuttitiimi

Toni Ranta
asiantuntija
Tulevaisuuden sote-keskus -hanke
toni.ranta@hyvaep.fi

 

 

 

 

 

 

 

Chat palvelu käynnistyi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella toukokuussa 2023. Chatissa voi asioida tällä hetkellä sairaanhoitajan, sosiaaliohjaajan sekä fysioterapeutin kanssa. Chatin kautta voi asioida tilanteissa, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimusta tai hoitoa. Myös hoitoon hakeutumiseen liittyvää hoidon tarpeen arviointia ja yleistä ohjausta ja neuvontaa voidaan toteuttaa chatin välityksellä. Sosiaalipalveluiden chat tarjoaa työikäisten sosiaalipalveluihin liittyvää asiakasohjausta. Fysioterapeutit puolestaan auttavat tuki- ja liikuntaelinvaivoihin sekä apuvälineasioihin liittyvissä asioissa.

Chat on toivottu palvelu alueella. Sen osoittaa huhtikuussa 2023 toteutettu kysely, johon vastasi 75 henkilöä. Chat-palvelu nähtiin tarpeellisena asiointikanavana laajasti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Erityisesti terveyspalveluiden chat nähtiin tarpeellisena. Myös mielenterveys-, neuvola- ja kouluterveydenhuollon palvelut, suun terveys sekä sosiaalipalvelut (erit. työikäisten palvelut sekä perhepalvelut) nähtiin tarpeellisena osana chat-tarjontaa.

 

 

 

 

 

 

 

Tällä hetkellä käytössä oleviin chat-palveluihin voi chatbot Konstin kautta ohjautua myös muiden palvelualojen asiantuntemusta vaativia asioita ja kehitystyötä chatin osalta tehdään edelleen. Chat on sosiaalipalveluissa käyttöönotettu työikäisten palveluissa, mutta yhteydenottoja on tullut myös muilta sosiaalityön palvelualoilta.

”Sosiaalityön työikäisten chattiin on ohjautunut mm. lasten tapaamisiin ja huoltajuusasioihin sekä ikä- ja vammaispalveluihin liittyviä asioita. Näissä tilanteissa ohjaan asiakasta yhteystietojen kera kyseisen palvelun omaan asiakasohjaukseen. Joistain näistä on tullut hieman negatiivista palautetta, kun asiakas ei ole saanut kaipaamaansa tietoa heti chatista.” kertoo sosiaaliohjaajana chatissa työskentelevä Merja Paulasaari.

Negatiivista palautetta selittää osaltaan asiakkaiden halu asioida digitaalisesti. Kyselyyn vastanneista 93,2 % haluaisi korvata puhelun/käynnin digiasioinnilla ja toivoivat voivansa hoitaa asiansa alusta loppuun etänä, mikäli tämä on mahdollista. Kun se ei ole mahdollista, se harmittaa. Paljon asioita voidaan kuitenkin hoitaa jo chatinkin välityksellä. Chat palvelun laajentamista eri sosiaali- ja terveyspalveluihin työstetään parhaillaan.

”Terveyspalveluissa asiakkaan oire tai vaiva on tavallisimmin joko oma tai lapsen sairastuminen. Esimerkiksi ylähengitystieoireisiin, migreeniin tai vatsatautiin liittyvät yhteydenotot ovat tavallisia. Tiedusteluja on tullut myös muunlaisista asioista, kuten allergian siedätyshoidoista.” kertoo chatissa ammattilaisena toimiva sairaanhoitaja Aulikki Mäki-Jouppila.

”Asiakkaiden lisäksi myös eri palveluiden työntekijät ovat löytäneet konsultointiin tämän kanavan, jota hieman kehittämällä voitaisiin ehkä hyödyntää laajemminkin hyvinvointialueemme toiminnassa.” toteaa Paulasaari.

Digiasiointi on helppo, nopea ja edullinen tapa asioida

Valtaosa vastaajista koki digiasioinnin olevan helpoin, nopein ja edullisin tapa hoitaa asioita.

”Chat on nopea ja suoraviivainen asiointikanava niin asiakkaan kuin ammattilaisenkin näkökulmasta. Kuvien ja videoyhteyden käyttämisen mahdollisuus luo chatista puhelinta monipuolisemman ja informatiivisemman asiointikanavan. Chat asiointikanavana mahdollistaa myös etätyön, joka tuo ammattilaisen näkökulmasta työhön lisää vapautta ja vaihtelua.” kertoo chatissa työskentelevä terveydenhoitaja Anna-Reetta Oravainen.

”Videoyhteyden avulla on mahdollista tehokkaasti arvioida hoidontarvetta ja antaa hoito- ja kuntoutusohjeita asiakkaille jo ensikontaktissa. Varhaisessa vaiheessa aloitettu kuntoutus edesauttaa toimintakyvyn ylläpitoa sekä toipumista.  Mikäli asiakas tarvitsee kokonaisvaltaisempaa arviointia ja ohjausta voidaan hänelle varata ajanvarauksesta digifysioterapeutin etävastaanotolle.” kertoo kuntoutuspalveluiden asiantuntija Maija Julmala.

Huhtikuussa toteutetussa kyselyssä kartoitettiin aukioloaikojen tarpeita palvelun käyttäjän näkökulmasta. Tarve aukioloajoille painottui aamu- ja ilta-aikaan klo 8–22 välille, yöaikaista palvelua ei niinkään kaivattu.

Chatbot Konsti palvelee asukkaita kuitenkin jo nyt ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Ammattilaischatin aukioloaikojen laajennukset ovat osa chat-palvelun tulevaisuutta.

 

 

 

 

 

 

Asiakaskokemukset chat-palvelussa

Asiointi chatissa alkaa aina anonyymisti eli ilman vahvaa tunnistautumista. Tällä toimintamallilla pyritään turvaamaan kaikkien mahdollisuus hyödyntää chat-palveluiden ammattilaisosuutta. Mikäli asian hoito vaatii henkilökohtaista ohjausta, neuvontaa tai hoidontarpeenarviointia, ohjaavat ammattilaiset tarvittaessa vahvaan tunnistautumiseen. Kyselyyn vastanneista 90,5 % oli kyvykkyys digiasiointiin (vahvan tunnistautumisen mahdollisuus ja valmius äänen sekä videon lähettämiseen ja vastaanottoon).

”Asiakaskokemukset ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia ja kiittäviä, etenkin huonokuuloisilta sekä kuulovammaisilta on saatu kiittävää palautetta. Myös anonyymistä asiointimahdollisuudesta on tullut positiivista palautetta, sillä ihmiset uskaltavat tiedustella neuvoa arkaluontoisempiinkin asioihin. Positiivista on ollut myös huomata, että ikähaitari asioivien kesken on melko laaja – chat ei ole vain nuorten ihmisten suosima palvelu, vaan kysyntää on kaikenikäisillä.” kertoo Anna-Reetta Oravainen.

”Pääsäännöllä palvelusta on tietääkseni pidetty. On kiitetty mm. siitä, että tämän kautta on tiedon saanut nopeasti, eikä tarvinnut jonottaa juuri yhtään”.

Chat-palvelun käyttöönottoprojektin rahoittaa Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hanke, joka on osa Suomen kestävän kasvun hanketta. Hanke on EU rahoitteinen.

Lisätietoa chat-palvelusta löydät:

Tietoa hyvinvointialueen chat-palvelusta – Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (hyvaep.fi)

 

Elina Nummikoski

Asiakaspalveluiden asiantuntija

Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hanke

elina.nummikoski@hyvaep.fi

Lapsikohtaisen valvonnan kehittämisessä on välttämätöntä nostaa kuuluville sijoitettujen lasten ja nuorten oma ääni. Keväällä 2023 Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke ja Pesäpuu ry järjestivät Etelä-Pohjanmaalla Salapoliisipäivän ja Nuorten foorumin valvontaan liittyvien kysymysten äärellä. Parhaillaan työstämisen alla olevassa perhehoidon valvontamallinnuksessa tullaan huomioimaan Salapoliisipäivässä ja Nuorten Foorumissa lasten ja nuorten tuottama tieto ja kokemukset.

Lapsille ja heidän perhehoitajilleen järjestetyssä kehittämis- eli Salapoliisipäivässä työstettiin turvallisen perhehoidon teemaa. Lasten kanssa teemaa käsiteltiin leikkien, keskustellen ja rakentaen muun muassa hyvää ilmapiiriä tuovia laitteita. Lapset saivat käsitellä teemaa ulkoistamalla ja auttamalla Salapoliisi Mäyrä -käsinukkea, joka asuu lasten tavoin sijaisperheessä.

Lapsilla olikin teemasta paljon sanottavaa. He esimerkiksi kertoivat mistä lapsille tulee turvallinen olo ja miten lapsista tulisi pitää huolta sijaisperheessä. Heillä oli myös monia keinoja, miten voisi rohkaistua kertomaan myös mieltä vaivaavista asioista aikuisille. Lapset saivat myös laatia aikuisille hyvän kohtelun säännöt.

Lasten mielestä on tärkeää, että sosiaalityöntekijä kuuntelee ja tapaa lapsia, jotta voi varmistua, että lapsella on turvallinen olo. Sosiaalityöntekijälle voi myös kertoa vaarallisia asioita ja esittää toiveen, jos haluaisi nähdä omia vanhempia useammin, kun tulee ikävä. On myös tärkeää, että työntekijältä voi kysyä mieltä painavista asioista.

Nuorten foorumiin ”Kuka valvoo” osallistui sijaishuollossa asuvia ja jo sieltä itsenäistyneitä nuoria, jotka pääsivät jakamaan kokemuksiaan sijaishuollon valvonnasta sekä tuomaan oman panoksensa lapsikohtaisen valvonnan kehittämiseen. Nuoret sanoittivat tilanteita, joissa lapsikohtainen valvonta on ollut puutteellista. Vaikka lapsikohtainen valvonta on lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän vastuulla, nuoret kokevat, että kaikki aikuiset, joita he kohtaavat ovat valvontavastuussa. He mieltävät ilmoitusvelvollisuuden ja inhimillisen välittämisen jokaisen aikuisen tehtäväksi, kuten se onkin. Kun odotukset ja luottamus on saatu, olisi sitä ensisijaisen tärkeää ylläpitää sekä vaalia näkyvän toiminnan keinoin. Suurimpana odotuksena ja tehtävänä aikuisille nuoret nimeävät heidän kuulemisensa, sekä aikuisten velvoitteen luottaa nuorten kertomaan. Jälleen kerran, nuoret eivät pyydä kuuta taivaalta, vain sitä, että tulisivat kohdatuiksi. He odottavat, että heidän jakamattomia oikeuksiaan kunnioitetaan ja kasvu turvataan.

Valitettavasti nuoret toivat esille epävarmuuksia siitä, kuinka oman sosiaalityöntekijän tavoittaa ja kuinka toimia, jos hän ei ole tavoitettavissa. Tieto siitä, kuinka voisi ja kuuluisi tulla kuulluksi omaan elämään suurella tavalla vaikuttavista asioista puuttui useammalta nuorelta. (kts. Lsl 20§, 32a§). Sijaishuoltoon sijoitettuina olleet nuoret olivat saaneet vaihtelevasti tietoa oikeuksistaan sijaishuollossa. Heillä, joiden oli ollut tarpeen käyttää valitusoikeuttaan, oli ollut haasteita tavoittaa valvovaa viranomaista ja saada asiaansa ratkaisu oikea-aikaisesti.

Nuoret toivoivat myös, että sosiaalityöntekijä tapaa heitä enemmän sijaishuoltopaikassa. Valvontavastuun toteuttaminen edellyttääkin sosiaalityöntekijöiltä lapsen tapaamista hänen asuinpaikassansa tai muussa arjen ympäristössä riittävän usein. Kohtaaminen ja luottamuksen rakentuminen edellyttää suhteen luomista.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on edessään työtä saavutettavan tiedon tuottamisessa sijoitetuille lapsille ja nuorille heidän oikeuksistaan sijaishuollossa sekä oikeusturvakeinoista. Sijoitetun lapsen ja nuoren kanssa on tärkeää palata teemaan riittävän usein, kuulla lasta ja nuorta ja luottaa hänen kertomaansa.

Salapoliisipäivään ja Nuorten Foorumiin osallistuneiden lasten ja nuorten päällimmäisenä toiveena on, että heitä kuullaan heidän ideoistaan, elämästään ja odotuksistaan. Lasten ja nuorten toiveista viranomaisille sijaishuollon valvontaan kuullaan tarkemmin Lastensuojelun valvonta tilaisuudessa 10.11.2023 jolloin lapsikohtaisen valvonnan lisäksi saadaan tietoa hyvinvointialueen ohjaus- ja valvontapalveluista sekä aluehallintoviraston roolista sijaishuollon valvonnassa.

Fanny Nortamo, asiantuntija Tulevaisuuden sote-keskus -hanke
Sari-Anne Paaso, kehittämispäällikkö Pesäpuu ry
Petta Porko, asiantuntija Tulevaisuuden sote-keskus -hanke

Lähteet:
https://bit.ly/Salapoliisiuutiset-2-2023
Lastensuojelulaki 13.4.2007/417

Linkkejä:
Kaikkein tärkeimmät asiat – Nuoren oikeus oikeuksiaan koskevaan tietoon sijaishuollossa (lskl.fi)
Kiitos että pidätte huolta, että asiat olisi minulla hyvin. Kysy ja kuuntele-hankkeen loppuraportti. (julkari.fi)
Meidan_oma_valvontasuunnitelma.pdf (lskl.fi)
Noja – Nuoren oikeudet ja asema sijaishuollossa (oikeudetsijaishuollossa.fi)
Sijaishuollon lapsikohtaisen valvonnan malli (julkari.fi)

Lapsuus vaikuttaa aikuisuuteen ja aikuisten lapsuus vaikuttaa lasten lapsuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että perheen kohdatessa vaikeuksia, vaikutukset voivat ulottua nykyhetken lisäksi tulevaisuuteen. Samalla menneisyyden myönteiset ja kielteiset asiat ovat läsnä. Myös yhteiskunta vaikuttaa lapsuuteen ja lapset yhteiskuntaan. Lapsuuteen on suhtauduttu eri tavoin eri aikoina ja näitä yhteiskunnallisia sekä henkilökohtaisia kerrostumia kannamme mukanamme. (Bardy 1996.) Yhteiskunnan suhtautuminen haavoittuvimmassa asemassa olevaan lapseen, kertoo osaltaan siitä, millaisen arvon yhteiskunta antaa lapsuudelle. Nykypäivänä meillä on paljon erilaisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lasten hyvinvointia, myös niiden, jotka ovat kokeneet lähisuhteissaan väkivaltaa. Tämä panostus kannattaa ajatellen väkivallan moninaisia vaikutuksia nykyhetkessä ja tulevaisuudessa.

Joskus lapsen suojelutehtävässä epäonnistutaan, mikä johtuu perheen oman elämäntilanteen haasteiden lisäksi moniviranomaistyön toimimattomuudesta. Tämä voi puolestaan vaikuttaa lapsen ja perheen vaikeuksien jatkumiseen ja monimutkaistumiseen tai pahimmillaan perhesurmiin (Ellilä & Paavilainen & Aho 2023.) Barnahus-mallissa tehostetaan lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa. Suomikin on sitoutunut eurooppalaisiin Barnahus-standardeihin, joissa keskeistä on esitutkinnan, somaattisten tutkimusten, lapsen suojelun ja psykososiaalisen tuen näkökulmien yhteensovittaminen. Tämä takaa tarvittavat, oikea-aikaiset toimenpiteet sekä tuen lapselle ja perheelle. Barnahus-mallin toimeenpanoa toteutetaan Sosiaali- ja terveysministeriön hankerahoituksella. Kansallisesta koordinaatiosta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella toimii hankerahoituksella Taysin lasten oikeuspsykiatrian yksikön koordinaatiotuella Barnahus-satelliitti, joka on aloittanut toimintansa helmikuussa 2022 yhden osa-aikaisen työntekijän voimin ja nykyhetkellä siinä toimii psykososiaalisen tuen koordinaattori sekä osa-aikaisena monialaisen arvioinnin koordinaattori ja lasta-koordinaattori.

Lasta-koordinaattorin tehtävänä on toimia poliisin tukena esitutkinnan kynnyksen arvioinnissa lasta-seula -mallin mukaisesti. Tämä tapahtuu siten, että koordinaattori kerää terveydenhuollon ja sosiaalihuollon taustatietoja ja lasta-kokouksessa arvioidaan yhteistoiminnassa poliisin, sosiaalihuollon ja Taysin lasten oikeuspsykiatrian kesken toimijoiden kesken tehtävää työtä kerätyn tiedon pohjalta. Poliisi ratkaisee, ylittyykö esitutkinnan kynnys ja Taysin lasten oikeuspsykiatrian edustajat arvioivat lapsen haastateltavuutta sekä pohtivat haitan arvion tarvetta esitietojen pohjalta.

Esitutkinta huomioiden lapsen ja perheen psykososiaalisen tuen ja lapsen suojelun tarpeen yhteensovittavaa pohdintaa voidaan jatkaa myös monialaisessa tuki- ja koordinaatiorakenteessa, joka on luotu Etelä-Pohjanmaalle vuonna 2022. Tuki- ja koordinaatiorakenne toimii ammattilaisten tukena myös silloin, kun esitutkinnan kynnys ei ylity. Hyvinvointialueen ammattilaisten matalan kynnyksen yhteydenottomahdollisuus tuo Taysin lasten oikeuspsykiatrian ja Barnahus-satelliitin ammattilaisten osaamisen helposti saataville ja ammattilainen saa tukea asian jäsentelyyn sekä ilmiöiden tunnistamiseen. Lisäksi moniviranomaistyön koordinaatio yhdistää olennaiset toimijat yhteisen tiedonmuodostuksen äärelle.

Barnahus-satelliitin kehittämistyössä merkittävässä roolissa on ollut lapsiin kohdistuvan väkivaltateeman nostaminen ammattilaisten tietoisuuteen. Erilaisten koulutusten sekä info- ja yhteistyötilaisuuksien avulla olemme tavoittaneet noin 1000 lasten ja perheiden kanssa toimivaa ammattilaista. Innostavan palautteen saanut koulutuspäivä Tuki, turva ja tutkinta 6.9.2023 keräsi reilut 200 ammattilaista. Tietoisuuden lisäämistä on toteutettu myös asiakas- ja ammattilaisyhteistyöverkostojen työskentelyn avulla. Ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi olemme laatineet ohjeen ammattilaisille lapsiin kohdistuvissa väkivaltaepäilyissä.

Barnahus tuki- ja koordinaatiorakenteen toiminnalla on mahdollisuus lisätä hyvinvointialueen pitovoimaa. Hankeaikana on toteutettu ammattilaisille n. 80 yksilö- tai monialaista konsultaatiota ja palaute niiden hyödyistä on ollut myönteistä (ka 4,6/5). Tuki- ja koordinaatiorakenteen tehtävänä on myös eri alojen lainsäädännön yhteensovittaminen, jolloin on tärkeää tunnistaa eri ammattiryhmien työtä ohjaavien lakien reunaehdot ja mahdollisuudet. Havaintojemme mukaan erityisesti tiedonsaantiin liittyvät näkökulmat voivat näyttäytyä haasteellisina. Esimerkiksi esitutkintalaista ja sosiaalihuoltolaista tulevat näkökulmat on tärkeä yhteensovittaa perheen yksityisyyden ja esitutkinnan onnistumisen turvaamiseksi sekä suojelun tarpeen arvioinnin toteutumiseksi.

Ensivaiheessa tulee arvioida myös lapsen ja perheen psykososiaalisen tuen tarve. Oireen mukaista tukea voidaan antaa esitutkinnan kanssa yhteensovittaen, jolloin on mahdollisuus säästää inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Kun lapsi ja perhe saavat riittävän tuen vaikeassa tilanteessa, voidaan ennaltaehkäistä erityispalveluiden tarvetta. Psykososiaalisen tuen toimintamallia hyödynnetty yhteensä 37 lapsen asiassa, sisältäen vanhempien ja ammattilaisten kanssa työskentelyn sekä pilotoitu näyttöön perustuvaa CFTSI kriisituen mallia. Palaute vanhempien kokemuksista psykososiaalisen tuen hyödyistä on ollut myönteistä (ka. 4,8/5), samoin ammattilaisten (ka. 4,6/5).

Barnahus-satelliitin toiminnan kehittäjinä ovat toimineet Taysin lasten oikeuspsykiatria ja THL:n verkostot, erilaiset avainhenkilöverkostot ja väkivaltatyön koordinaattorimme Etelä-Pohjanmaalla sekä kaikki ne ammattilaiset, jotka ovat hyödyntäneet meitä. Kehittämistyön onnistumiset ja joskus myös epäonnistumiset ovat vieneet meitä eteenpäin. Toimintatavat eivät ole vielä valmiita, vaan kehittämistyö on edelleen tarpeen kansallisesti, yhteistoiminta-alueilla sekä hyvinvointialueilla. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on hakenut Barnahus-satelliitin toimintaan hankerahoitusta vuosille 2024-2025. Hyvinvointialueet ratkaisevat miten väkivaltaa kokeneiden lasten ja perheiden moniviranomaistyötä tukevat rakenteet järjestetään hankerahoituksen jälkeen. Tarvitaanko Barnahus-satelliitin kaltainen matalan kynnyksen integroiva erityispalvelu taloudellisten kustannusten säästämiseksi ja inhimillisten kärsimysten vähentämiseksi.

 

Lähteet:

Bardy, M. (1996) Lapsuus ja aikuisuus – kohtauspaikkana Émile. Tutkimuksia 70. Helsinki: Stakes.

Ellilä, M. & Paavilainen, E. & Aho, A. L. (2023). Perhesurmien taustatekijät ja ennaltaehkäisy uhrien läheisten näkökulmasta. Kriminologia, 3(2), 46–72. https://doi.org/10.54332/krim.124764

Barnahus-malli: https://barnahus.fi/

Barnahus-standardit: The Barnahus Quality Standards – Barnahus

Lasta-seula -malli: LASTA-seula-malli tiedon jakamiseen ja monialaiseen yhteistyöhön – THL

 

Kirjoittajat:

Etelä-Pohjanmaan Barnahus-satelliitin toimijat

Noora Aarnio, monialaisen arvioinnin koordinaattori, noora.aarnio@hyvaep.fi

Kirsi Keskinen, psykososiaalisen tuen koordinaattori, kirsi.keskinen@hyvaep.fi

Mari Hakkarainen, lasta-koordinaattori, mari.hakkarainen@hyvaep.fi

Lapsiin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön vastaista päivää vietetään lauantaina 18.11.2023. Seksuaaliväkivalta saa jatkuvasti uusia muotoja teknologian kehittyessä. Joka sekunti verkossa jaetaan vähintään kaksi kuvaa tai videota lapseen kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta. Joka viides eurooppalainen lapsi joutuu seksuaaliväkivallan uhriksi. Pelastakaa Lapset ry:n lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan nettivihjepalveluun tulleet vihjeet ovat kymmenkertaistuneet – vuonna 2022 nettivihjepalvelun kautta tulleita ilmoituksia käsiteltiin lähes 33 300. Digitaalinen ympäristö väkivallan välineenä on aikamme suurimpia haasteita. (Pelastakaa Lapset ry, 2023)

Yli puolet lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista tapahtuu nykyään verkkovälitteisesti, puolet niistä Snapchatissa. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ovat kodin ulkopuolelle sijoitetut (erityisesti hatkaavat), kehitysviiveiset, syrjäytyneet ja mielenterveyden haasteista kärsivät nuoret. Nykyinen some-maailma vääristää lapsen ja nuoren käsitystä itsestään – verkon välityksellä voi olla helpompi hakea hyväksyntää myös täysin tuntemattomilta ihmisiltä ja joutua groomingin eli aikuisen seksuaalisen houkuttelun kohteeksi.

Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn perusteella Etelä-Pohjanmaan 8.-9.lk nuorista 8,1%, ammattioppilaitosten 1.-2.lk 8% ja lukioiden 1.-2.lk 6,7% on kokenut seksuaaliväkivaltaa. Kannamme suurta huolta näistä luvuista, jotka ovat kansallisesti nousseet muutamassa vuodessa jopa kaksi prosenttiyksikköä. Koronavuoden 2021 kouluterveyskyselyn korkeisiin seksuaaliväkivallan kokemusprosentteihin verraten kokemukset ovat onneksi hieman laskussa.

Väkivallan vastaisessa kehittämistyössä hyödynnämme kokemusasiantuntijoiden asiantuntemusta Etelä-Pohjanmaalla. Kokemusasiantuntija kirjoitti oman tarinansa lapsuudessa koetusta seksuaaliväkivallasta ja sen pitkäaikaisista vaikutuksista myös aikuisuudessa:

”Olin 5-10-vuotias pikkutyttö. En edes tiedä mistä alkoi, mutta kuitenkin läheinen sukulainen kävi usein kylässä ja halusi olla kahden kanssani. Vaikka kyseessä oli ”vain” käsin tapahtuvaa seksuaaliväkivaltaa, sitä jatkui kauan, usean vuoden ajan. Sairaalla tavalla opin kaipaamaan ja odottamaan sitä. Myös toinen sukulaiseni teki tätä minulle. Aikuistuttuani minulle on jäänyt vääristynyt ajatus seksuaalisuudesta. Minulla on inhottavia ajatuksia, jopa omasta mielestäni. Koen kamalaa epävarmuutta ja ajatuksia, että kaikki on omaa syytäni. Varmistelen puolisoltani, että teenkö kaiken oikein ja enhän vain ole tuottanut pettymystä.”

Seksuaaliväkivalta ei jätä näkyviä jälkiä, mutta rikkoo sisältä. Koettu väkivalta aiheuttaa syvää häpeää ja itsesyytöksiä – teinkö itse jotain väärin, kun tunnen näin vahvaa häpeää? Väkivallan kokija ei koskaan ole syyllinen väkivaltaan, vastuu teosta on aina väkivallan tekijällä. Lapsia on suojeltava kaikelta väkivallalta, myös siltä intiimeimmältä, kaikissa tilanteissa. Lasten on saatava tunne- ja turvataitokasvatusta ja ohjausta siihen, kuinka asettaa rajoja sekä kieltäytyä aikuisen ehdotuksista, myös netissä. Väkivaltaa kokeneiden lasten tulee saada psykososiaalista tukea oikea-aikaisesti pitkäaikaisten haittojen vähentämiseksi, tulla kuulluksi ja nähdyksi kokemuksensa kanssa. Luottamuksellinen suhde aikuiseen helpottaa kertomista seksuaaliväkivallan kokemuksista. Olkaa siis kiinnostuneita siitä, mitä lapsenne, nuorenne tai asiakkaanne tekee netissä ja kenen kanssa.

Jos tietoonne tulee epäily verkkovälitteisestä lapseen kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta tai kohtaat laittomaksi epäilemääsi lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia, ilmoita siitä Pelastakaa Lapset ry:n Nettivihjepalveluun: Nettivihje ja seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisy – Pelastakaa Lapset. Sivustolta löytyy myös erinomaista materiaalia nuorille ja vanhemmille sekä ammattilaisille ennaltaehkäisyn näkökulmasta sekä jo tapahtuneen väkivallan teon käsittelemiseksi.

 

Meri Ala-Huikku

kehittäjäsosiaalityöntekijä/väkivaltatyön koordinaattori

Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hanke

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

meri.ala-huikku@hyvaep.fi, 040 636 7209

Elinkustannusten nousu kuluvana vuonna on jäänyt tuskin keneltäkään tavallista arkea pyörittävältä kansalaiselta huomaamatta.  Korkojen nousu nollakorkojen pitkän aikakauden jälkeen on tuonut lisää maksettavaa niin asunto-, kuin opintovelallisillekin. Kaupassa ostoskoriin päätyy ruokaa entistä tarkemman harkinnan jälkeen, ja auton starttaamisesta muihin kuin pakollisiin ajoihin on tullut lähes harkinnanvaraista toimintaa. Energian hinta on oma lukunsa – sen ajatteleminenkin nostaa vääjäämättä kylmää hikeä otsalle ja aivan erityisesti sähkölämmitteisissä kotitalouksissa, joissa pitäisi energian hinnasta huolimatta pystyä elämään täyspainoista elämää ilman akuuttia hypotermian uhkaa. Kuluttajahintojen nousun myötä moni onkin joutunut tarkastelemaan kulutustaan ja talousasioitaan entistä tarkemmin – ihan jokapäiväiset asiat eivät ole enää itsestään selviä.

Suomen Asiakastiedon tilastot kertovat karua kieltä kansalaisten velkaantumisesta. Maksuhäiriömerkinnät ovat kasvaneet. Uudet maksuhäiriömerkinnät ovat syyskuun lopun tilanteessa nousseet reilu 13 % koko edellisvuoden merkintöjen määrään verrattuna. Syyskuun lopulla Suomessa oli Asiakastiedon mukaan 1 073 900 uutta maksuhäiriömerkintää. SOSTE:n tekemien laskelmien mukaan hallituksen esittämien sosiaaliturvaleikkausten myötä köyhyys lisääntyy koko maassa samalla, kun hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuu säästöpaineita. Toisaalta nykyisessä hallitusohjelmassa (Vahva ja välittävä Suomi) on maininta ylivelkaantumisen ennaltaehkäisemisestä ja ylivelkaantuneiden auttamisesta. Myös oman talouden hallinta ja talousosaamisen edistäminen on hallitusohjelmassa nostettu esille.

Kansalaisten arkisissa talouskysymyksissä yhdeksi auttamiskanavaksi on noussut vuonna 2019 Tampereelta alkanut talousneuvola. Toiminta on kehitetty palvelemaan asiakkaita heidän talouskysymyksissään yhden luukun periaatteella. Talousneuvolan tarkoitus on tarjota luottamuksellista, matalan kynnyksen apua kaikille, joita oma taloustilanne mietityttää. Yhdellä käynnillä tai yhteydenotolla on mahdollisuus tavata samanaikaisesti asiantuntijoita ulosotosta, oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnasta, Kelasta ja sosiaalitoimesta. Talousneuvolatoiminnan tavoitteena on auttaa asiakkaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ehkäistä siten lisävelkaantumista ja ongelmien kasaantumista. Mitä varhaisemmassa vaiheessa apua hakee, sitä helpommin tilanteeseen löytyy ratkaisuvaihtoehtoja. Tällä hetkellä Talousneuvoloita on toiminnassa jo reilu 30 ympäri Suomen.

Etelä-Pohjanmaan alueelle talousneuvolatoimintaa on kehitetty koko alueen asukkaiden saataville hyvinvointialueen myötä. Tulevaisuuden sote-keskus -hanke on ollut mukana koordinoimassa ja kehittämässä toimintaa. Alueen toimijoilla on ollut vahva yhteinen tahtotila tarjota palvelua asukkaille asuinpaikasta riippumatta myös jatkossa. Talousneuvolaan ovat tervetulleita kaikki maakunnan asiakkaat ikään ja asuinpaikkaan katsomatta.

Talousneuvolaan voi tulla juttelemaan pienistä tai suuremmista arjen taloushuolista. Seinäjoella toimiva ajanvaraukseton talousneuvola on auki parittomien viikkojen perjantaina klo 10–13 Cafe Kismuksen tiloissa Kalevankadulla. Kyseisenä aikana asiakas voi tulla käymään tai soittaa numeroon 050 408 5166. Sama keskusteluapu on mahdollista saada paikan päällä ja puhelimitse. Erityisesti muualla maakunnassa asuvat asiakkaat voivat olla myös yhteydessä oman sote-keskuksensa työikäisten asiakasohjaukseen ja varata ajan etäpalveluna toteutettavaan talousneuvolaan. Maakunnassa palvelua on tarjolla kerran kuukaudessa, jolloin asiakas osallistuu käytännössä talousneuvolaan etäyhteydellä yhdessä sosiaalipalveluiden työntekijän kanssa. Lisäksi ympäri maakuntaa järjestetään pop up -päiviä, jolloin talousneuvolan asiantuntijat jalkautuvat alueelle – seuraa ilmoittelua! Jokainen alueen asukas voi valita itselleen luontevimman tavan hakeutua palvelun piiriin.

Asiakaskokemukset ja palautteet talousneuvola -toiminnasta ovat olleet positiivisia. Asiakas on kokenut saavansa kokonaisvaltaista palvelua ilman ”luukulta luukulle ravaamista”. On oltu myös huojentuneita, kun on uskallettu ottaa ensimmäinen askel ja asiat ovat lähteneet vihdoin selviämään. Monen monituista harhaluuloa, vanhentunutta tietoa ja väärinkäsitystä on voitu oikaista ja lähteä viemään asiakkaan asiaa 2020-luvun säädösten mukaisesti kohti parempaa. Asiakkaan oma motivaatio tilanteensa kohentamiseen on avainasemassa. Tarvittaessa asiakas on myös ohjattu eteenpäin oikealle asiantuntijalle selvittämään tarkemmin asiaansa tai tehty ajanvaraus esimerkiksi Kelan asiantuntijalle. Talousneuvolasta asiakas saa myös askelmerkit jatkoon, mitä asioille on tehtävissä ja milloin.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille toivomme rohkeutta ottaa raha-asiat puheeksi asiakkaan kokonaisvaltaisessa kohtaamisessa ja ohjata asiakasta asioiden tarkempaan selvittelyyn talousneuvolan palveluihin – parhaassa tapauksessa asiakkaan harteilta vierähtää iso taakka, kun asioihin voidaan oikeasti vaikuttaa.

Rohkeasti kohti valoisampaa huomista.

Sari Hietaharju
Sosiaaliohjaaja, aikuissosiaalityö, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Kaisa Rajaniemi
Ennakoivan talousneuvonnan asiantuntija, Ulosottolaitos

Anu Tikkala
Kehittämissuunnittelija, Tulevaisuuden sote-keskushanke, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Lisätietoa:
Talousneuvola – Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (hyvaep.fi)