Lähete- ja konsultaatio-ohjeet

Fysiatrian poliklinikalla toteutetaan erityistason tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Fysiatrian poliklinikan selvittelyt, sekä hoidon ja kuntoutuksien toimien käynnistyminen kohdistuvat vaikea-asteisiin tai pitkittyneisiin tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien aiheuttamiin työ- ja toimintakyvyn ongelmiin.

Fysiatrian poliklinikka toimii konsultaatiopoliklinikan periaatteella, jolloin diagnostiikan, sekä hoidon ja kuntoutuksen aloituksen jälkeen hoito, kuntoutus ja seuranta jatkuvat lähettäneen yksikön toimesta.

Lähetekriteerit fysiatrian poliklinikalle

1. Potilaalla on pitkittynyt toiminta- ja/tai työkykyä rajoittava tule-oire, joka vaatii diagnostiikan ja/tai kuntoutuksen osalta erikoissairaanhoidon lisäselvittelyitä ja joka lähettävän lääkärin tutkimuksen perusteella on ensisijaisesti konservatiivisesti hoidettavissa ja kuntoutettavissa.
2. Potilaan pitkittyneen tule-oireen osalta perusterveydenhuollon fysioterapian ja muun käytettävissä olevan kuntoutuksen keinoja on jo toteutettu toiminta- ja työkyvyn parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Työikäisillä työterveyshuollon toimenpiteet työkyvyn ja ammatillisen kuntoutuksen arvioimiseksi ja tukemiseksi ovat tärkeitä.
3. Muiden erikoisalojen potilaiden kohdalla on aina arvioitava, onko perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon palveluita (perustutkimukset sekä lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen toteuttaminen) jo riittävällä tavalla hyödynnetty.
4. Potilaan kokonaistilanteen seuranta ja hoito säilyy lähettävällä taholla.

Lähetteessä vaadittavat tiedot

• Ongelma, lähettämisen syy
• Perussairaudet ja lääkitys
• Mahdolliset aikaisemmat tule-oireet ja hoidot (leikkaukset, kuntoutus)
• Nykyoireisto (oireiden alku ja kehitys, oireiden kuvaus ja sijainti, kivun säteily)
• Yleisoireita / vakavan sairauden merkkejä
• Tehdyt tutkimukset (kuvantamiset, laboratoriotutkimukset)
• Miten hoidettu (lääkkeet, fysioterapia, työolosuhteisiin vaikuttaminen, injektiohoidot)?
• Yleinen toimintakyky (asumismuoto, liikkumisen apuvälineet, liikuntaharrastukset)
• Ammatti ja työnkuva, sairauslomat
• Kliininen tutkimus (status)
• Psykososiaalinen tilanne
• Potilaan odotukset

Lähetelaatikko: 3961 Fysiatrian poliklinikka

Kriteerit

Kuntoutustutkimus on polikliininen tutkimusjakso, jossa arvioidaan työ- ja toimintakykyä ja kuntoutusmahdollisuuksia.  Etusijalla on ammatillisen kuntoutuksen arviointi ja suunnittelu, tarvittaessa laaditaan lääkinnällisen tai sosiaalisen kuntoutuksen suunnitelmia. Lisäksi tehdään vaativia työkykyarvioita.

Kuntoutustutkimus järjestetään, kun työterveyshuollon, sosiaali- ja terveyskeskuksen tai muiden toimijoiden keinot ovat asianmukaisesti toteutettu, mutta eivät ole riittäviä ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseen ottaen huomioon tarve moniammatilliseen työotteeseen.

Kuntoutustutkimus ei ole tarkoitettu työkyvyttömyyden todistamiseen, vaan työkyvyttömyyden ollessa ajankohtaista vaadittavat lausunnot tulee laatia työterveyshuollon tai muun perusterveydenhuollon lääkärin toimesta, ja soveltuvin osin erikoissairaanhoidon hoitavan lääkärin toimesta.

Toteutus

Tavoitteena on, että tutkittava voisi pysyä työelämässä tai päästä työuralle tai opiskelemaan sairauksien tai vammojen tuomista haitoista huolimatta. Tutkimus sisältää tarpeen mukaisen moniammatillisen selvittelyn.

Tutkimusjakson päättävässä työryhmäneuvottelussa tutkittava on mukana ja tilanteen mukaan kutsutaan jatkohoidosta vastaavia tahoja sekä työkyvyn tuen verkostoa, esim. TYP-palvelusta, Te-palvelusta, Kelasta, oppilaitoksesta, aikuissosiaalityöstä tai vammaispalvelusta; etäyhteyksiä hyödynnetään neuvottelujen järjestämisessä.

Kuntoutustutkimuksen päättyessä laaditaan tarvittavat lausunnot ja suositukset liittyen työkykyyn, kuntoutukseen ja muihin sosiaaliturvaan liittyviin etuisuuksiin.

Kuntoutustutkimuksen päätyttyä seuranta ja jatkotoimet toteutuvat oman sosiaali- ja terveyskeskuksen, työterveyshuollon tai muun lähettäneen tahon/työkyvyn tuen verkoston toimesta.

Lähetteessä tarvittavat tiedot

1. Yhteystiedot: Lähetteessä tulee olla lähettävän tahon/yhdyshenkilön yhteystiedot: osoite, suora puhelinnumero ja sähköpostisoite kuntoutustyöryhmäneuvottelun sopimiseksi.
2. Tavoitteet kuntoutustutkimukselle: Lähetteestä tulee ilmetä kysymyksenasettelu ja tutkittavan omat tavoitteet kuntoutustutkimukselle. Tutkittavan oma motivaatio jatkaa työelämässä on tärkeä edellytys, jotta ammatillisen kuntoutuksen palveluita voidaan lähteä suunnittelemaan ja toteuttamaan.
3. Toimintakyky työssä ja muussa elinympäristössä: Kuvaus tutkittavan työ- ja toimintakyvystä sekä elämäntilanteesta, ongelmista ja myös vahvuuksista. Tiedot toteutuneista toimintakykyarvioista, esim. fysioterapeutin arvio. Useita kuukausia kestävän tutkimusjakson onnistuminen edellyttää riittäviä henkisiä voimavaroja ja päihteettömyyttä.
4. Työuratiedot: Koulutuspohja, ammatti ja työkokemus.
5. Toimeentulo: Lähetteestä tulee ilmetä toimeentulo ja mille ajalle ja kenen toimesta esim. sairauspäiväraha ja kuntoutustuki on haettu tai myönnetty, päivämäärineen.
6. Keskeiset diagnoosit ja terveysongelmat sekä toteutuneet hoitotoimenpiteet: Diagnostiset tutkimukset tulee olla tehtynä ennen kuntoutustutkimusta. Ajankohtaisesti ei ole tulossa suuria toimintakykyyn vaikuttavia toimenpiteitä. Terveydentila tulee olla vakaassa vaiheessa ja hoidollisessa tasapainossa siten, että toimintakykyä voidaan luotettavasti arvioida ja tulevaa suunnitella pitkäjänteisesti.
7. Tiedot aikaisemmasta kuntoutuksen suunnittelusta ja toimenpiteistä: Palautteet laitoskuntoutusjaksoista ja muusta lääkinnällisestä kuntoutuksesta, tiedot ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteistä esim.  Kelan, työeläkelaitoksen, te-palvelujen tai kunnan järjestäminä sekä tiedot työterveyshuollon työkykyneuvotteluista, sosiaali- ja terveyskeskuksen TYKE-tiimineuvottelusta, te-palveluiden aktivointisuunnitelmista ja muista mahdollisista suunniteluista tai toimenpiteistä.

Lähetelaatikko: 4441Y Kuntoutustutkimuspoliklinikka

 

Pitkäaikaisesta kivusta kärsivien potilaiden ohjaaminen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kipupoliklinikan arvioon

Kipupoliklinikalla hoidetaan kohtalaisesta tai vaikeasta pitkäaikaisesta kivusta kärsiviä potilaita (ei syöpäkipu) silloin kun kivun syy on selvitelty eri erikoisaloilla ja mahdolliset syyn mukaiset hoidot annettu, mutta kipu on jäänyt.

Moniammatilliseen hoito- ja kuntoutustiimiin kuuluvat harkinnan mukaan lääkäri, sairaanhoitaja, kipufysioterapeutti, kipupsykologi, toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Tarvittaessa hoito toteutetaan yhteistyönä muiden erikoisalojen kanssa (mm. fysiatria, psykiatria, päihdepsykiatria, neurologia, neurokirurgia).

Sairaalan sisäiset konsultaatiopyynnöt tehdään KUN-näkymälle.

Hoidonporrastus

• Perusvastuu pitkäaikaisen kivun hoidosta on perusterveydenhuollossa (ml. lääkeuusinnat).
• Riittävät kivun etiologiset selvitykset tulee olla tehtynä ennen lähetteen laatimista. Niitä ei tehdä kipupoliklinikalla.
• Kipuklinikalla ei tehdä työkykyarvioita.
• Kipuklinikan hoito on moniammatillinen määrämittainen hoitojakso.
• Voit konsultoida potilaan hoidosta kirjallisella konsultaatiolla tai pyytää puhelinkonsultaatioaikaa kipupoliklinikan lääkärille erityisesti jos kysymyksenasettelu liittyy pelkästään lääkitykseen.

Milloin lähetän potilaan kipupoliklinikalle?

Kun kiputilan syy on selvillä ja kipu on kohtalainen tai vaikea ja siihen liittyy toimintakyvyn alenema perusterveydenhuollon asianmukaisista hoitoyrityksistä huolimatta tai kun kipu jatkuu tavanomaista kauemmin ja kovempana sairauden tai vamman normaaliin toipumiseen verrattuna.

• Vaikeahoitoinen neuropaattinen kipu (huom. päänsärky, neuralgia tai kipu joka liittyy neurologiseen sairauteen ohjataan ensin neurologialle).
• Vahvan opioidin aloitusharkinta muussa kuin syöpään liittyvässä kivussa. Katso myös TerveyskyläPRO Opioidipuntari.
• Kivun erityishoitojen harkinta (mm. takajuostestimulaatio, rTMS-hoito, kapsaisiinilaastarihoito).

Erityisesti nuoret aikuiset, joilla työkykyä heikentävä kiputila aiheuttaa syrjäytymisvaaraan työelämästä.

Vieroitushoidossa olevasta päihderiippuvuudesta kärsivän potilaan kohdalla voidaan harkinnan mukaan toteuttaa ns. konsultaatiokäynti sairaanhoitajalla ja lääkärillä, mutta pidempikestoinen hoidon suunnittelu on mahdollista vasta kun vieroitushoito on toteutunut. Tämä koskee myös ei-syöpäpotilaan suuriannoksista opioidihoitoa.

Akuuteissa tilanteissa kivunhoito toteutuu päivystävien yksiköiden kautta.

Lähetteen sisältö

• Perussairaudet, mahd. aiemmat leikkaukset ja ajankohtainen lääkitys.
• Kipu: diagnoosi, vaikutus toimintakykyyn, tarkka kipuoireen kuvaus (kesto, sijainti, luonne ym.).
• Tehdyt tutkimukset (rtg, lab) olennaisilta osin.
• Kokeiltu lääkkeetön ja lääkkeellinen kivunhoito (annos, vaste ja mahdolliset ongelmat), aiemmat ja käynnissä olevat kuntoutusjaksot.
• Psykososiaalinen tilanne lyhyesti: työ- ja toimintakyky, mahdollinen päihteidenkäyttö.
• Status ja mieliala.
• Kysymyksenasettelu, potilaan voimavarat ja kiinnostus moniammatilliseen työskentelyyn.

Lähetelaatikko: 4961A Kipupoliklinikka

Hyödyllisiä linkkejä

TerveyskyläPRO, Kivunhoidon virtuaalikeskus (terveyskyla.fi, linkki avautuu uuteen välilehteen)

Pitkäaikainen kipu (terveyskyla.fi, linkki avautuu uuteen välilehteen)

Erityisen tuen asiantuntijapalvelut on kehitysvammalääketieteen erityistason yksikkö. Erityisen tuen asiantuntijapalveluihin tullaan uusien asiakkaiden kohdalla terveydenhuollon tai vammaispalvelun lähetteellä. Erityisen tuen asiantuntijayksikkö tuottaa moniammatillisia diagnostisia ja kuntoutuksellisia arviointipalveluita.

Asiantuntijayksikön työryhmissä mukana olevia ammattiryhmiä ovat lääkäri, psykologi, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, puheterapeutti, musiikkiterapeutti, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, sairaanhoitaja sekä suunnittelija.

Asiakasryhmät

• Kehitysvammaiset asiakkaat tai kehitysvamman epäily
• Monimuotoiset ja laaja-alaiset kehityshäiriöt sekä vaikea-asteisteiset oppimiskyvyn häiriöt, kun toimintakyky on merkittävästi ikätasoa heikompi
• Neuropsykiatriset häiriöt, kun ne liittyvät edellä mainittuihin

Palvelut

• Diagnostiikka, kehityksen seuranta ja kuntoutuksen suunnittelu
• Sosiaaliturvaan ja muihin etuisuuksiin liittyvät suositukset ja lausunnot
• Tukitoimien suunnittelu varhaiskasvatukseen, kouluun, jatko-opintoihin, asumiseen ja vapaa-aikaan, päivätoimintaan tai työllistymiseen.
• Vaativissa tapauksissa kehitysvammaisen työkyvyn, ajoterveyden ja palveluskelpoisuuden arviointi
• Laaja-alaisiin vaikea-asteisiin oppimisen vaikeuksiin liittyvien neuropsykiatristen häiriöiden, kuten autismi ja ADHD sekä psyykkisten häiriöiden, diagnostiikka ja kuntoutuksen arviointi
• Sopeutumishäiriöiden ongelmien selvittely ja hoito
• Ikääntyvien kehitysvammaisten muistihäiriöiden diagnostiikka ja seuranta

Lähetteessä vaadittavat tiedot

• Tiedot lapsuuden varhaiskehityksestä ja tutkimuksista kehitysviiveen syistä: erikoissairaanhoidon diagnostinen arviointi, psykologin tutkimukset, muiden erityisasiantuntijoiden arvioinnit
• Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen sähköisessä potilastietojärjestelmässä olevista dokumenteista riittää viittaus alkuperäiseen sijaintiin ja tutkimusajankohtaan, muualle tallennetut sairauskertomusmerkinnät ja tutkimuslausunnot liitettävä mukaan
• Tiedot varhaiskasvatuksen, koulunkäynnin ja opiskelun tukitoimista
• Tiedot aiemmin toteutuneista ja käynnissä olevista kuntoutustoimista ja niiden vaikutuksista
• Kuvaus nykytilanteesta ja ajankohtaisesta toimintakyvystä

Lähetelaatikko:  4444Y Erityisen tuen asiantuntijapalvelut

 

Lähetekriteerit perustason ravitsemusterapiaan aikuisille (pdf)

Lähetekriteerit perustason ravitsemusterapiaan lapsille ja nuorille (pdf)

Ravitsemusterapian hoidonporrastus erityis- ja perustasolla (pdf)

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen ortopedian erikoisalan läheteohje

Laadukas lähete varmistaa lähetekäsittelyn sujuvuuden; hoidot ja tutkimukset kohdistetaan soveltuviin potilaisiin ja hoito tapahtuu oikea-aikaisesti. Kopio käyntitekstistä tai useista teksteistä ei ole toimiva lähete.

Ortopedisia lähetteitä käsitellään joka arkipäivä, jotta kiireelliset lähetteet saadaan käsiteltyä ajallaan. Etenkin kiireettömät lähetteet ohjataan kuitenkin jo alkuvaiheessa erityisosaajalle. Lainsäädäntö edellyttää lähetteen käsittelyä kolmessa viikossa, mikä on syytä huomioida lähetteen laadinnassa.

Lähetteestä tulee ilmetä ymmärrettävässä ja tiiviissä muodossa seuraavat asiat:

1. Lähettämisen syy

Potilaan olennainen vaiva tai löydös, johon leikkaushoidon arviota toivotaan.

2. Kiireellisyys

Kiireellisyys on tärkeää merkitä lähetteeseen oikein, jotta lähete osataan ohjata oikealle käsittelijälle. Kiireellisissä tilanteissa (<7 vrk) on pääsääntöisesti syytä konsultoida asiasta puhelimitse ennen lähetteen laatimista. Ortopedin tavoittaa puhelinvaihteen kautta klo 10.30–15.00.

3. Anamneesi

• Oireen alku ja mahdollinen vamma, kesto, sijainti sekä kivun suhde rasitukseen
• Tähän mennessä annettu hoito ja hoidon vaste
• Lääkitys ja perussairaudet sekä arvio niiden hoitotasapainosta leikkausta ajatellen
• Potilaan halukkuus mahdolliseen operatiiviseen hoitoon
• Tapaturmissa tapahtumatiedot (E-lausunto) ja vakuutusyhtiön tiedot (täky)

4. Status

• BMI
• Olennaiset statuslöydokset, mm:
  • nivelten ongelmissa liikelaajuudet, stabiliteetti ym.
  • rankaongelmissa raajojen voima-, tunto-, ja refleksistatus, sekä muut mahdolliset neurologiset löydökset
  • Palpaatiolöydös ja kipulokalisaatio
• Tuore natiivi-rtg sovitulla tavalla otettuna
• Maininta muista mahdollisista relevanteista tutkimuksista, jotta ne voidaan tilata sairaalaan nähtäväksi. Aiemmat tutkimukset (kuvat, lausunnot on hyvä liittää lähetteeseen.

Hoitosuositukset ehdottavat ensisijaisesti konservatiivista hoitoa. Tällöin lähetteessä edellytetään kuvausta siitä, miten konservatiivinen hoito on käytännössä toteutettu. Hyvän konservatiivisen hoidon toteutuksen jälkeen ja perusteellisten lähetetietojen perusteella potilaat voidaan tarvittaessa ohjata keskussairaalassa erikoislääkärin toimesta suoraan operatiiviseen hoitojonoon, jolloin turha viive poliklinikkajonossa vältetään.

Mikäli konservatiivista hoitoa ei ole toteutettu tai lähetteen tiedot ovat oleellisesti puutteelliset, lähete palautetaan. Ortopedian poliklinikka toimii potilaiden leikkaushoidon arviointipaikkana.

Lähetteellä voi myös konsultoida ortopedia hoitolinjasta kiireettömissä tapauksissa, tai lähete voidaan muuttaa konsultaatiovastaukseksi.

Lähetteessä tarvittavat tiedot

• Pitkäaikaissairaudet
• Nykylääkitys
• Pituus, paino ja BMI
• Toimintakyky ja suorituskyky
• Nykyoire sekä oireiden kesto ja toistuvuus
• Selvitys perusterveydenhuollossa tehdyistä tutkimuksista ja niiden tulokset
  • Sydämen ja keuhkojen auskultaatiolöydös
  • Kotiverenpainetaso
  • EKG
  • PVK, Na, K, krea, proBNP, HbA1c, lipidit (rytmihäiriöpotilaalta TSH ja T4-v.)
  • Thx-rtg hengenahdistusoireen yhteydessä, mikäli ei ole otettu lähiaikoina
• Tarvittaessa aiemmat ECHO-, Holter- ja angiografialöydökset/PCI-toimenpiteet, mikäli tutkimuksia ei ole tehty Seinäjoen keskussairaalassa

Krooninen sepelvaltimotauti

• Sepelvaltimotaudin diagnostiikan osalta pyritään noudattamaan Käypä Hoito –suositusta. Huom! Tämä ohje ei koske akuuttia sepelvaltimotautikohtausta (STEMI-, NSTEMI- ja UAP-epäily)
• Selvitä rintakivun luonne – tyypillinen rintakipu vs. epätyypillinen rintakipu
• Selvitä riskitekijät (suku, tupakka, kolesteroli, DM, verenpainetauti) ja aloita riskitekijöiden hoito välit[1]tömästi
• Pyri tunnistamaan erittäin pienen riskin potilaat (sepelvaltimotaudin todennäköisyys < 5 %), koska heidän oireensa johtuvat todennäköisesti muusta syystä kuin sepelvaltimotaudista ja tutkimukset tulisi suun[1]nata muualle

Milloin lähetän potilaan terveyskeskuksessa rasituskokeeseen?

Potilaalla on pidempään esiintynyt toistuvia epäselviä ja pääosin rasitukseen liittyviä rintatuntemuksia (epätyypillinen rintakipu) ja lepo-EKG on normaali

Milloin teen kiireettömän lähetteen sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen?

• Potilaalla ei ole entuudestaan sepelvaltimotautidiagnoosia ja potilaalla on stabiiliin angina pectorikseen sopiva tyypillinen rasitusrintakipu – aloita potilaalle antianginaalinen ja sepelvaltimotaudin lääke[1]hoito välittömästi: ASA (mikäli potilaalla ei ole antikoagulaatiohoitoa), statiini, pitkävaikutteinen nitro.
• Potilaalla on entuudestaan todettu sepelvaltimotauti, ja sen oirekuva on kiristynyt elämänlaatua haittaa[1]vaksi lääkehoidon maksimoinnista huolimatta. Huomaa kuitenkin, että oireiden alkaessa uudestaan hiljattain (noin 6 kk:n sisällä) tehdyn PCI:n jälkeen, on syytä konsultoida kardiologia.

Rytmihäiriöt

Harvoin esiintyviä rytmihäiriötuntemuksia ei tule hakea Holterilla sen huonon osuvuuden vuoksi. Tyypillisiä lisälyöntisyystuntemuksia ei tarvitse terveillä aikuisilla hoitaa elleivät ne olennaisesti haittaa elämänlaatua.

Milloin tulisi harkita 24 h Holterin ohjelmointia?

• Potilaalla on lähes päivittäisiä rytmihäiriötuntemuksia eikä rytmihäiriödiagnoosia ole
• Potilaalla on krooninen oireinen eteisvärinä ja epäily epätaloudellisesta kammiovasteesta
• Potilaalla on runsaasti kammiolisälyöntejä 12-kytkentäisessä lepo-EKG:ssa
• Potilaalla on toistuvia kollapseja ja herää epäily sydänperäisestä etiologiasta

Milloin ei tule ohjelmoida 24 h Holteria?

• Potilaalla on epämääräisiä rytmihäiriötuntemuksia muutaman kerran kuukaudessa ja harvemmin
• Potilaalla on oireeton hidas sinusrytmi
• Potilaalla on vasovagaaliseksi sopivia synkopeeoireita ja lepo-EKG on normaali

Milloin teen lähetteen kardiologialle sydämen ultraäänitutkimukseen?

• Potilaalla on sydämen vajaatoimintaan sopiva hengenahdistusoireisto sekä poikkeava EKG (esim.
• RBBB/LBBB, Q-aallot), korkea proBNP, thx-rtg-kuvassa vajaatoimintaan sopiva löydös
• Uusi selkeä sydämen sivuääni
• Uusi LBBB

Milloin sydämen ultraäänitutkimus ei ole ensilinjan tutkimus/tarpeen?

• Normaali EKG, matala proBNP, puhdas sydämen auskultaatiolöydös sekä keuhkokuvassa normaali sydänvarjo ja keuhkoverekkyys riittävät käytännössä sulkemaan pois sydämen vajaatoiminnan oireiden taustalta ja tutkimukset tulisi suunnata muualle.
• Iäkkään potilaan uusi eteisvärinä, mikäli todetaan sattumalöydöksenä ja kammiovaste on taloudellinen, ei kliinistä vajaatoimintaa.
• Iäkkäät ja monisairaat potilaat, joiden toimintakyky on selkeästi alentunut ja päivittäisen avun tarve on suuri, eivät enää hyödy kardiologisista jatkotutkimuksista ja -hoidoista. Heidän hoitonsa on oireenmukaista ja toteutetaan perusterveydenhuollon keinoin.