P01 Synnytys­osasto

P01 Synnytysosasto

Otamme P01 synnytysosastolla vastaan synnyttäjät, raskaana olevat päivystysasiakkaat sekä naistentautien päivystysasiakkaat silloin, kun naistenpoliklinikka on kiinni. Ota äitiyskortti mukaan synnytysvastaanotolle.

Tutustumiskäynnille

Tutustumiskäyntejä järjestetään aina torstaisin klo 14.00. Käynti kestää maksimissaan tunnin eikä sille tarvitse ilmoittautua. Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan hyvaep_synnytys somekanavissa, joten seuraathan ilmoittelua.

Katso tilojen esittely tästä linkistä (youtube.com)

Yhteystiedot

Toimipisteet

Puhelinnumerot

Synnytysvastaanoton puhelinasiointi

Synnytysosaston kätilö vastaa ympäri vuorokauden.

Puhelin

Soittoajat

Aina auki (24/7)

Synnytysvastaanoton puhelinasiointi

Synnytysosaston kätilö vastaa ympäri vuorokauden.

Puhelin

Soittoajat

Aina auki (24/7)

Naistenosaston hoitajien puhelinasiointi

H01 Naistenosasto

Puhelin

Soittoajat

ma 12:00-13:30
to 12:00-13:30

Naistenosaston hoitajien puhelinasiointi

H01 Naistenosasto

Puhelin

Soittoajat

ma 12:00-13:30
to 12:00-13:30

Sihteerin puhelinasiointi äitiysasiakkaille

Neuvolan yhteydenotot ja asiakkaiden ajanvarausasiat.

Puhelin

Soittoajat

ma 13:00-14:00
ti 13:00-14:00
ke 13:00-14:00
to 13:00-14:00
pe 13:00-14:00

Sihteerin puhelinasiointi äitiysasiakkaille

Neuvolan yhteydenotot ja asiakkaiden ajanvarausasiat.

Puhelin

Soittoajat

ma 13:00-14:00
ti 13:00-14:00
ke 13:00-14:00
to 13:00-14:00
pe 13:00-14:00

Synnytysosaston osastonhoitajan puhelinasiointi

P01 Synnytysosasto

Puhelin

Synnytysosaston osastonhoitajan puhelinasiointi

P01 Synnytysosasto

Puhelin

Synnytysosaston sihteerin puhelinasiointi

P01 Synnytysosasto

Puhelin

Synnytysosaston sihteerin puhelinasiointi

P01 Synnytysosasto

Puhelin

Sähköinen asiointi

Synnytysvalmennus

Synnytysvoima-valmennus

Synnytysvalmennus

”Synnytysvoima kumpuaa sisältäsi. Se on naisen ikiaikainen voima, uskoa ja luottamusta omaan kehoosi ja kykyysi synnyttää. Synnytysvoima lisää rohkeutta antautua synnytyksen vietäväksi.”

Tervetuloa Synnytysvoima-valmennukseen! Oheisesta kalenterista löydät lähivalmennusten ajankohdan ja pystyt ilmoittautumaan. Lähivalmennukseen mahtuu kerralla kuusi paria. Ota ajankohta itsellesi ylös, vahvistusviestiä ei tule.

Ilmoittautuminen synnytysvalmennukseen tästä linkistä

Samansisältöiseen etävalmennukseen voit osallistua itsellesi sopivana aikana.

Teams-valmennukseen voit ilmoittautua sähköpostitse alta löytyvään osoitteeseen.

Ilmoittauduttuasi saat vastausviestinä teams-linkin. Mikäli sinulle herää kiireettömiä kysymyksiä valmennuksen jälkeen, voit lähettää niitä samaan sähköpostiosoitteeseen. Kysymyksiin vastataan virka-aikana, viivettä voi olla.

Synnytysvoima-valmennus
synnytys.epshp@hyvaep.fi

Mikäli et pääse valmennuksiin, videomme voivat auttaa sinua synnytykseen valmistautumisessa.

Tervetuloa Synnytysvoima-videovalmennukseen (youtube.com)

Synnytykseen valmistautuminen (youtube.com)

Rentoutusharjoitus (youtube.com)

Kivunlievitys kotona (youtube.com)

Kivunlievitys sairaalassa (youtube.com)

Synnytys (youtube.com)

Kultaiset ensihetket (youtube.com)

Vierihoito (youtube.com)

Synnytysvoima (youtube.com)

Tilojen esittely (youtube.com)

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Synnytysvastaanotto

Jos sinulla on raskauden aikana tarve saada välitöntä hoitoa, tulet synnytysvastaanottoon. Ota synnytysvastaanottoon mukaasi joko lääkärin tai terveydenhoitajan lähete, ellei kyseessä ole välitöntä hoitoa vaativa tilanne tai synnytys.

Päivystyspotilaana tulosyitäsi voivat olla esimerkiksi ennenaikaiset supistukset, lapsivedenmeno tai sikiön liikkeiden väheneminen. Naistentautien päivystykseen sinulla tulee olla lääkärin lähete. Päivystysaikana odotusajat saattavat olla hyvin vaihtelevia, riippuen synnytyssalin ja päivystävän lääkärin tilanteesta.

Synnytysvastaanotossa arvioimme hoidon tarpeen ja päätämme jatkohoidosta. Kun tulet päivystyspotilaana synnytysvastaanottoon, kätilö haastattelee sinut ja tekee tarvittavat perustutkimukset kuten mittaa verenpaineesi ja lämpäsi sekä ottaa tarvittaessa virtsanäytteen. Sikiöltä otamme tarvittaessa sykekäyrän (KTG). Lääkäri tutkii sinut ja päättää kotiuttamisesta ja jatkohoidostasi.

Jos synnytys ei ole vielä käynnissä, voimme siirtää sinut synnytyssalin perhehuoneeseen tai synnyttämättömien osastolle. Synnytysvastaanotolta voit myös kotiutua odottelemaan synnytyksen käynnistymistä. Jos synnytys on käynnissä, kätilö ohjaa perheenne synnytyssaliin.

Synnyttäjällä on usein niin sanottuja ennakoivia supistuksia, jotka tulevat harvakseltaan tai loppuvat muutaman tunnin jälkeen. Niiden tarkoitus on pehmittää ja valmistaa kohdunsuuta alkavaan synnytykseen. Tällöin tärkeintä on levätä ja kerätä voimia sekä seurata rauhassa tilannetta.

Pääsääntöisesti synnyttämään lähdetään, kun supistuksia tulee noin viiden minuutin välein ja ne kestävät noin minuutin sekä voimistuvat hiljalleen. Kello ei kuitenkaan aina kerro totuutta synnytyksen käynnistymisestä, vaan synnyttämään lähdetään omien tuntemusten mukaan tai jos supistuskipu on niin kovaa, ettei sen kanssa kotona pärjää. Synnytyksen käynnistyminen on yksilöllistä ja samankin synnyttäjän kohdalla synnytykset ovat ainutkertaisia ja erilaisia.

Synnytyksen käynnistymistä odotellessa voit liikkua, syödä ja juoda normaalisti. Yleensä kevyet, nestemäiset ruuat maistuvat parhaiten (hedelmät, mehut, maitotuotteet). Kotona kannattaa levätä ja nukkua, jos vain pystyt.

Kotona pärjäämistä tukevat lääkkeettömät kivunlievitykset kuten lämmin suihku, erilaiset asennot ja lämmitetty kauratyyny. Seuraa supistusten väliaikoina vauvan liikkeitä sekä emättimestä tulevaa vuotoa ja ota tarvittaessa yhteyttä synnytysvastaanoton kätilöön.

Lähde sairaalaan viipymättä, jos synnytys käynnistyy varhaisilla raskausviikoilla, muuta poikkeavaa tapahtuu tai jos emättimestä tulee kuukautisvuodon tapaista tai runsaampaa kirkasta veristä vuotoa. Niukka vereslimainen tai rusehtava vuoto on usein merkki synnytyksen käynnistymisestä, tällöin voit rauhassa seurata tilannetta.

Lapsivesi on yleensä kirkasta ja juoksevaa. Lapsivettä voi tulla ennen synnytystä joko runsaasti tai niukasti. Jos lapsivetesi menee tai mietit, onko sinulta mahdollisesti tullut lapsivettä, ota heti yhteyttä synnytyssaliin tilanteen arvioimiseksi.

Tarvittaessa voit aina soittaa synnytysvastaanoton kätilöille: 06 415 4726

Tukihenkilö mukana synnytyksessä

Synnyttämään tuleva perhe itse päättää, kuka tulee mukaan synnytykseen. Useimmiten tukihenkilönä on synnyttäjän puoliso, mutta se voi olla myös joku muu läheinen ihminen. Synnytyksessä mukana oleva puoliso ei ole pelkkä tukihenkilö synnyttäjälle, vaan pari yhdessä synnyttää perheen lasta. Lapsen syntymän kokeminen lujittaa vanhempien välistä suhdetta ja vaikuttaa edullisesti vanhempien ja lapsen tunnesiteen kehittymiseen.

Tukihenkilön rooli synnytyksen aikana on olla äidille henkisenä tukena, rohkaisijana ja seuralaisena. Tukihenkilö voi helpottaa äidin oloa myös esimerkiksi hieromalla synnyttävän äidin selkää tai toimimalla muuten tämän toiveiden mukaan. Myös käytännön asioiden hoitaminen, kuten läheisten informoiminen synnytyksen aikana, helpottaa äidin keskittymistä synnyttämiseen.

Huomaathan kuitenkin, että vauvan synnyttyä nautitte perheen ensihetkistä rauhassa äidin ja vauvan kanssa. Vauvan synnyttyä kaikki odottavat tietoja hänen syntymästään, mutta toivomme, etteivät lapsesi ensimmäiset tunnit kulu sairaalan käytävällä kännykkä kädessä.

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Kun lähdet synnyttämään, ota mukaasi:

  • neuvolakortti
  • henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet (esimerkiksi hiusharja, hammasharja ja -tahna, deodorantti, huulirasva)
  • imetysliivit
  • puhelin ja laturi, mahdollisesti myös kamera
  • eväitä tukihenkilölle
  • jos synnytys käynnistetään, voi osastolla kulua useampi päivä. Ota siis myös ajankulua, esimerkiksi lukemista tai tabletti.

Vauva saa sairaalasta mm. vaipat ja äiti terveyssiteet sairaalassaoloajaksi. Säilytystilat ovat rajalliset, et tarvitse paljoa! Arvotavarat kannattaa jättää kotiin!

Kotiinlähtöä varten voi kotona pakata valmiiksi turvakaukaloon vauvan ja äidin vaatteet. Puoliso voi tuoda ne kotiinlähtöpäivänä.

Toimimme mahdollisimman vauvamyönteisesti emmekä tarjoa imetetyille vastasyntyneille osastolla tuttia, koska alkuvaiheessa tutti häiritsee rinnalla imemisen opettelua. Mikäli imetetty vauva tarvitsee lisämaitoa, luovutettu rintamaito tai korvike annetaan yleisimmin ruiskulla tai kupista hörpyttämällä.

Lämpimästi tervetuloa synnyttämään Seinäjoen keskussairaalaan!

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Synnytyssali

Seinäjoen keskussairaalassa on käytössä kuusi synnytyssalia sekä erillinen synnytyskylpylä, jossa on myös sauna. Hoidamme vastasyntyneitä vauvoja samassa tilassa perheensä kanssa. Voit tulla synnyttämään kotoa, äitiyspoliklinikalta tai H01 Naistenosastolta.

Lue täältä lisää synnytyssalista ja synnytyksen vaiheista

Perheen ensihetket

Raskaus, synnytys ja lapsen syntymä ovat ainutlaatuisia tapahtumia elämässä. Niihin liittyy erilaisia toiveita ja odotuksia. Lapsen syntymä on osa kokonaisuutta, joka alkaa hedelmöittymisestä ja jatkuu synnytyksen jälkeen erilaisena perhe-elämänä. Samaan aikaan kun synnytys on fyysinen tapahtuma, se valmistaa lasta kohdunulkoiseen elämään, vanhempia vanhemmuuteen ja muodostaa uudenlaisen perheen. Synnytys on aika, jolloin toivotamme uuden elämän tervetulleeksi.

Synnytys jakautuu varsinaisesti kolmeen vaiheeseen: avautumisvaiheeseen, ponnistus-vaiheeseen ja jälkeisvaiheeseen. Tämän jälkeen alkaa niin sanottu neljäs vaihe. Tämän useita tunteja kestävän ajanjakson aikana naisen elimistö aloittaa palautumisen raskaudesta ja synnytyksestä. Näiden tuntien aikana vastasyntynyt on useimmiten virkeä ja tarkkaavainen ja samalla sopeutuu vähitellen kohdunulkoiseen elämään. Ensi-imetys sekä iho- ja katsekontakti tarkoittavat synnytyksen varsinaista loppua ja uudenlaisen perhe-elämän alkua.

Kun vauva on syntynyt, nostamme hänet äidin paljaalle rinnalle ihokontaktiin. Peitämme vauvan selän peitolla. Tukihenkilö voi halutessaan leikata napanuoran. Varhaisella ihokontaktilla on todettu olevan merkittävä vaikutus onnistuneeseen imetykseen ja sen kestoon. Äidin rinnalla vastasyntyneen lämpötila sekä verensokeriarvot pysyvät paremmin normaaliarvoissa ja hengitys on tasaisempaa. Varhainen ihokontakti syventää äidin ja vauvan vuorovaikutusta ja auttaa äitiä toipumaan synnytyksestä.

Vauva on syntymän jälkeen virkeä ja vastaanottavainen. Tänä aikana vauva haluaisi tutustua vanhempiinsa ja tuntea olonsa turvalliseksi. Se aika tulisikin rauhoittaa molemminpuoliselle vuorovaikutukselle ja läheisyydelle. Sulkekaa kännykät ja unohtakaa hetkeksi muut asiat, kuten esimerkiksi omaisten ja tuttavien informoiminen. Olkaa läsnä vauvaanne varten ja nauttikaa tästä ainutlaatuisesta hetkestä.

Pyrimme toteuttamaan ensi-imetyksen ennen osastolle siirtoa. Terveen vastasyntyneen hoidossa ja mittauksissa emme kiirehdi, vaan ne tehdään ensi-imetyksen jälkeen. Kaikille vastasyntyneille annamme syntymän jälkeen K-vitamiinipistoksen, jonka hän tarvitsee hyytymistekijöiden muodostamiseen.

Tämän jälkeen asetamme vauvan takaisin toisen vanhempansa rintakehän päälle ja perheen niin tahtoessa vauva myös siirtyy osastolle äidin kanssa ihokontaktissa ja jatkaa iholla olemista myös synnyttäneiden osastolla.

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Hetken levättyään vauva alkaa availla silmiään ja etsiä katseellaan äidin kasvoja ja nänniä. Syntynyt vauvanne hamuaa ja haluaa luontaisesti imeä rintaa. Pikkuhiljaa lapsi hivuttautuu kohti rintaa ja alkaa hamuilla yhä voimakkaammin. Hän imee nyrkkiään, nuolee nänniä ja hieroo käsillään äidin rintaa. Välillä hän keskeyttää touhunsa huilatakseen hetken tai katsoakseen äitiään. Lopulta hän alkaa availla suutaan tarttuakseen nänniin ja alkaa pian imeä rintaa.

Äidin rinnoista tulevat ensitipat ovat vauvalle tärkeitä. Tämä maito on hyvin ravitsevaa ja sisältää esimerkiksi vauvalle tärkeitä suoja- ja vasta-aineita. Muutama tippakin riittää täyttämään vauvan ravitsemustarpeet. Myös vauvan turvallisuuden ja läheisyyden tarpeet tulevat samalla tyydytettyä. Tämän virkeän alkuhetken jälkeen vauva alkaa väsyä ja nukkuukin paljon ensimmäisten viikkojen aikana. Äidinmaidon koostumus muuttuu jatkossa, joten ensitipat on tarkoitettu vauvan ensihetkiä varten. Kun lapsi saa viettää ensihetkensä äidin kanssa ihokontaktissa, maidoneritys käynnistyy nopeammin. Vauva saa harjoitella hyvää imuotetta alusta alkaen. Hyvä imuote vaikuttaa kaikkeen: imun tehokkuuteen, maidon määrään sekä rintojen ehjinä pysymiseen.

Terveyskylän ensi-imetysvideo

Joupin neuvola

Hallituskatu 20