THL: Etelä-Pohjanmaalla myönteistä kehitystä, toiminnan uudistamista ja talouden tasapainottamista tulee jatkaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkistanut 4.11.2026 asiantuntija-arvionsa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Vuosittain laadittavat raportit koostetaan sekä hyvinvointialueittain että valtakunnallisesti.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuetta koskevassa arviossa todetaan oikeansuuntaisia kehityskulkuja, mutta myös useita osa-alueita, joihin hyvinvointialueen tulee kiinnittää huomiota.

THL:n mukaan hyvinvointialueen kyvyssä järjestää palvelut alueensa asukkaille nähdään myönteistä kehitystä. Hyvinvointialueen oma palvelutuotanto on vahvistunut ja digitaaliset palvelut ovat lisääntyneet.

Palveluverkosta tehdyt päätökset mahdollistavat raskaan palvelurakenteen keventämistä. Tuleva kehitys riippuu THL:n mukaan kuitenkin siitä, kuinka johdonmukaisesti palveluverkkopäätökset pannaan toimeen. THL korostaakin, että palveluverkkopäätöksiin sitoutumisen taso mitataan, kun toimeenpano kohdistuu palvelupisteisiin, henkilöstöön ja tuotantotapoihin.

Hyvinvointialue on jatkanut palvelujen uudistamista ja kustannusten kasvun hidastuminen on myönteinen huomio. Asukaskohtaiset kustannukset ovat Etelä-Pohjanmaalla kuitenkin edelleen maan viiden korkeimman alueen joukossa. Talouden tasapainottaminen vaatii jatkossa yhä merkittävämpiä rakenteellisia ratkaisuja. Hyvinvointialue on paraikaa arviointimenettelyssä.

Sosiaalipalveluiden kantokyky kestänyt, palvelurakenne monin osin raskas

Hyvinvointialueen sosiaalipalveluissa on pystytty kokonaisuutena vastaamaan väestön kasvaneeseen palvelutarpeeseen ilman, että lakisääteisten velvoitteiden toteutumisessa olisi ollut ongelmia.

Lasten ja perheiden varhaista tukea on vahvistettu. Lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeen kasvu näkyy kuitenkin lastensuojeluilmoitusten lisääntymisenä. Myös kiireellisten sijoitusten ja huostaanottojen määrät ovat kasvaneet.

Aikuissosiaalityön asiakasmäärissä on havaittu selkeää kasvua. Siitä huolimatta toimeentulotukihakemusten käsittely on ollut sujuvaa ja työttömien terveystarkastukset toteutuvat hyvin.

Vammaispalveluissa sekä ikäihmisten palveluissa palvelurakenteet ovat edelleen verrattain raskaat ja sitovat paljon resursseja. Vammaispalveluissa on hyväksytty kuluvan vuoden aikana pitkän tähtäimen kehittämisohjelma. Ikäpalveluita kehitetään muun muassa uudistamalla palvelujen myöntämisperusteet.

THL suosittaa, että hyvinvointialue määrätietoisesti jatkaa palvelurakenteen keventämistä, muun muassa kotona asumista tukevia palveluita kehittämällä.

Terveyspalveluissa painopiste siirtynyt kevyempiin hoitomuotoihin, kustannukset yhä korkeat

Erikoissairaanhoidossa on lisätty kevyempiä hoitomuotoja, kuten päivä- ja poliklinikkakirurgiaa sekä lyhythoitoa, mikä on lyhentänyt hoitoaikoja, vähentänyt vuodeosastohoidon käyttöä ja nopeuttanut hoitoon pääsyä. Hoitoa odottavien määrä väheni aiemmasta. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö ylittää kuitenkin maan keskitason.

Etenkin aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa hyvinvointialue on onnistunut siirtämään painopistettä kevyempiin palveluihin.

Kotiin vietävien ja liikkuvien palvelujen, kuten koti- ja päiväsairaalan, vahvistaminen on oikean suuntaista kehittämistä. Vuodeosastohoitoa on pystytty vähentämään, joskin käyttö on edelleen maan keskitasoa raskaampaa. Vuodeosastohoidon vähentäminen etenee palveluverkkouudistuksessa.

THL:n mukaan hyvinvointialueen on syytä parantaa hoidon jatkuvuutta ja etäasioinnin mahdollisuuksia edelleen. Hyvinvointialueen tulee myös kiinnittää huomiota opiskeluterveydenhuoltoon ja alle 23-vuotiaiden hoitoon pääsyyn.