Etelä-Pohjanmaan hyvinvointisuunnitelma 2026–2029 vie kohti vaikuttavampaa hyvinvoinnin edistämistä

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on julkaissut alueellisen hyvinvointikertomuksen 2025 sekä hyvinvointisuunnitelman vuosille 2026–2029. (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Hyvä elää Etelä‑Pohjanmaalla -teemaan kiteytyvä asiakirja sekä kokoaa ajantasaisen kuvan eteläpohjalaisen väestön hyvinvoinnista että linjaa konkreettiset toimet hyvinvoinnin vahvistamiseksi tulevina vuosina.

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on laadittu laajassa yhteistyössä ammattilaisten, kuntien, järjestöjen ja asukkaiden kanssa. Työtä on johtanut Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointikoordinaattori Juha Vuorijärvi.

Hyvinvointisuunnitelma vuosille 2026–2029 rakentuu ikäryhmittäin. Keskeisinä painopisteinä esiin nousevat elämän- ja arjenhallinta, vanhemmuuden tukeminen, elintavat, työ- ja toimintakyky sekä turvallisuus. Lisäksi läpileikkaavina teemoina korostuvat osallisuus, viestintä sekä rakenteiden kehittäminen, millä varmistetaan työn vaikuttavuus pitkällä aikavälillä.

Vuorijärvi katsoo, että vaikka hyvinvoinnin kehittämisessä on myös haasteita, Etelä‑Pohjanmaan vahvuutena on vahva yhdessä tekemisen kulttuuri ja kasvava ymmärrys ennaltaehkäisyn merkityksestä. Määrätietoisella yhteistyöllä hyvinvointia voidaan vahvistaa kaikissa ikäryhmissä.

– Alueemme väestön hyvinvoinnissa ja terveydessä näkyy monia rohkaisevia kehityskulkuja, kuten raittiiden nuorten osuuden merkittävä kasvu ja tupakoinnin vähentyminen. Helposti unohdamme nämä positiiviset uutiset ja kuvittelemme asioiden olevan huonommin kuin ne todellisuudessa ovat. Etelä‑Pohjanmaalla on täydet edellytykset olla jatkossakin paikka, jossa on hyvä elää.

Tällä hetkellä työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen sekä lihavuus on tunnistettu merkittäviksi hyvinvointia uhkaaviksi haasteiksi niin Etelä-Pohjanmaalla kuin myös valtakunnallisesti.

– Laajalla yhteistyöllä näihinkin voidaan silti vaikuttaa. Liikkumattomuuden ja fyysisen toimintakyvyn osalta nähdään jo orastavia positiivisia merkkejä. Sekä koululaisten että varusmiesten fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys on jatkunut jo muutaman vuoden ajan.

Vuorijärvi muistuttaa, että ihmisen kokemus omasta hyvinvoinnistaan sisältää paljon muutakin kuin terveyteen liittyviä asioita.

– Ihmiselle on tärkeää, että hän tuntee kuuluvansa yhteisöön ja olevansa hyödyksi toisille. Nuorten kokema ahdistuneisuus ja epävarmuus tulevaisuudesta korostavat tarvetta vahvistaa heidän tukeaan ja arjen turvallisuutta.

Rohkaisevia havaintoja ja vahvuuksia Etelä-Pohjanmaalla

• Asiakaskokemus paranee. Palveluista annettu palaute on kehittynyt myönteisesti ja asiakastyytyväisyys on varsin korkealla tasolla.
• Lapset ja nuoret voivat pääosin hyvin. Suurin osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Terveydentilan kokemus on palautunut lähelle koronaa edeltänyttä tasoa.
• Terveellisiä valintoja tukevia kehityssuuntia: Tupakointi on vähentynyt merkittävästi. Liikkumisen määrä on lisääntynyt, vaikka koko maan keskiarvotasoja ei ole vielä saavutettu. Raittiiden yläkouluikäisten osuus on noussut 27 prosentista 64 prosenttiin 2000-luvun aikana.
• Palvelujen kehittäminen etenee. Perhekeskustoiminta on vahvistunut ja varhaisen tuen palveluita on lisätty, mikä tukee perheitä oikea-aikaisesti.

Huomiota ja toimenpiteitä edellyttäviä ilmiöitä

• Väestön ikääntyminen ja väheneminen haastavat palvelujärjestelmää – erityisesti iäkkäiden määrän kasvu lisää palvelutarvetta tulevina vuosina.
• Työkyvyn heikkeneminen näkyy kasvavana työkyvyttömyytenä ja pitkäaikaistyöttömyytenä, mikä vaatii uusia keinoja työikäisten hyvinvoinnin tukemiseen.
• Elintapoihin liittyvät sairaudet, kuten tyypin 2 diabetes ja lihavuus, ovat alueella selvästi yleisempiä kuin koko maassa. Tilanne edellyttää vahvaa panostusta ennaltaehkäisyyn ja elintapamuutosten tukemiseen. Alkoholinkäytön vähentymisestä huolimatta työikäisissä liikakäyttöä esiintyy edelleen 28 prosentilla.
• Nuorten mielenterveyshaasteet ovat lisääntyneet. Erityisesti tyttöjen kokema ahdistuneisuus on huomattavan yleistä, eikä kehityssuunta ole vielä kääntynyt parempaan.
• Digipalvelujen käyttö on vielä vähäisempää muihin alueisiin verrattuna. Digipalvelujen käyttö on kuitenkin laajentunut ja vakiintunut OmaEP digipalvelun käyttöönoton myötä.