Sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvointialueen talouden tilaa koskeva selvitys

Sosiaalipalveluiden toimialueella on jonkin verran haastetta ikäihmisten asumispalveluiden ja kotihoidon saatavuudessa.

Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyssä on ylityksiä muun muassa käsikirurgiassa ja ortopediassa.

Tyydyttävästi

Vastausvaihtoehdot tässä kysymyksessä olivat:

• Erinomaisesti
• Hyvin
• Tyydyttävästi
• Ei lainkaan

Tekoälyn hyödyntäminen on nostettu digitaalisten palveluiden kehittämisen yhdeksi prioriteetiksi. Sen käyttöönottoon tulisi kuitenkin pystyä panostamaan merkittävästi enemmän sosiaalipalveluiden luonne huomioiden.

Henkilökunnan kouluttamiseen ja käytön aktivoimiseen tulisi panostaa enemmän.

Lainsäädännössä on tiettyjä esteitä.

Hoidon jatkuvuusmalli on käytössä 37, 3 %, malli tulee laajenemaan syksyllä 2026.

Hyvinvointialueella ei ole ammatinharjoittajaomalääkäreitä.

Lääkinnällinen kuntoutus on osa potilaan hoitokokonaisuutta, ja sen toteuttaminen perustuu kuntoutussuunnitelmaan, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä eri järjestämistapojen (oma tuotanto, ostopalvelut, palveluseteli ja maksusitoumus) yhdistämiseen. Kuntoutuksen yhteensovittamista tukevat kuntoutustyöryhmät sekä perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuusmalli, jossa vastuutiimi vastaa potilaan palvelukokonaisuudesta.

Kehittämällä Sote-tilannekeskus -toimintamallia, kotoa kotiin -prosessia sekä panostamalla kotihoitoon ja kotisairaalatoimintaan.

Ikäihmisten asumisyksiköissä on vastuulääkäritoiminta hybridimallilla (oma/osto) eli yksiköissä on kiertävä, ennakoiva käyntirakenne.

Kotisairaala- ja päiväsairaalatoiminnan lisääminen, ja edelleen vahvistaminen.

Kotikuntoutustoimintaa on vahvistettu, liikkuva sairaala -toiminta on suunnittelussa.

Hoidon jatkuvuusmallin vahvistaminen ja painopisteen siirtäminen kiireettömiin vastaanottopalveluihin on tavoitteena. Potilaille pyritään tekemään ennakoivat hoito- ja palvelusuunnitelmat.

Riittävällä oman tuotannon kapasiteetin turvaamisella kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden kohdalla.

Erityisiä haasteita on ilmennyt vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä yhdyspintatyönä kuntien kanssa. Haasteet perustuvat perusopetuslain ja vammaispalvelulain tulkintaan ja siihen, mikä on kunnan ja mikä hyvinvointialueen vastuulle kuuluvaa järjestämisvastuun alaista toimintaa. Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan kuntien kanssa käydyissä neuvotteluissa.

Hyvinvointialueen näkemyksen mukaan olisi tärkeää, että ministeriöt (opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö) yhteisesti ohjeistaisivat kuntia ja hyvinvointialueita, miten asiassa tulisi toimia.

Opiskelumäärät ovat suuria Luovissa ja haastavien opiskelijoiden opiskelua ei pystytä koulussa riittävästi turvaamaan.

Hyvinvointialueella seurataan käyttöä ja saavutettavuutta: OmaEP digipalvelun rekisteröityneiden määrää, ammattilaisten käyttöönottoa ja kirjautumisia, chat asioinnin käyttöä, digilääkärillä asiointien määrää, etävastaanottojen määrää, digitaalisten ajanvarausten määrää, Konsti chat-botin asiointien määrää ja kansalaisten ajanvarausten määrää.

Toiminnan sujuvuutta seurataan muun muassa sillä, kuinka paljon aikoja on avattu digitaaliseen palveluun, itseajanvarausten käyttöä ja digiasiointipolkuja. Seurataan käyttöönoton edistymistä ja uusin palvelujen laajentamista. Vaikutusta palvelujen saatavuuteen ja vapautuviin resursseihin tarkkaillaan.

Sosiaaliturvan etuusmuutokset ovat vaikuttaneet kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden tilanteeseen, eli toimeentulotuen piirissä oleviin asiakkaisiin, mielenterveys- ja päihdekuntoutujiin sekä yksinhuoltajaperheisiin. Asiakkaiden määrä on lisääntynyt aikuissosiaalityössä 20 prosenttia (1000 asiakasta).

Hyvinvointialue on nimennyt edustajansa Etelä-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialaisen tuen yhteistoimintamallin johtoryhmään (TyM-johtoryhmään) vuosille 2025–2029.

TyM-johtoryhmässä arvioidaan yhdessä työllisyyspalveluiden ja Kelan kanssa työttömän monialaista palvelutarvetta sekä suunnitellaan ja yhteensovitetaan työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelut kokonaisuuksiksi.

Lisäksi yhteistyötä tehdään hyvinvointialueen, kuntien ja työllispalveluiden edustajien kanssa erilaisissa foorumeissa.

Järjestöjen kanssa tehdään myös yhteistyötä erilaisissa foorumeissa. Hyvinvointialue on nimennyt edustajansa Etelä-Pohjanmaan järjestöneuvostoon. Lisäksi järjestöjen edustaja on nimetty yhdyspintatyön sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan asiantuntijajäseneksi.

Hyvinvointialueella neuvola- ja kouluterveydenhuollon lääkäripalvelut tuotetaan perusterveydenhuollon lääkäreiden toimesta.

Perusterveydenhuolto toimii ensisijaisena hoitopaikkana, vastaa hoidon tarpeen arvioinnista ja palvelukokonaisuuden koordinoinnista sekä hoitaa valtaosan lievistä ja keskivaikeista tilanteista hyödyntäen tarvittaessa erikoissairaanhoidon konsultaatiota.

Periaate: hoitovastuu yhdellä tasolla kerrallaan, mutta yhteistyö on jatkuvaa, mutta mahdollistetaan joustava siirtyminen tasojen välillä ja yhteisasiakkuudet.

Lähtökohtaisesti alle 23-vuotiaiden terapiatakuu on toteutunut suunnitellusti. Terapiatakuun toimenpiteitä on jatkettu. Vuonna 2026 psykoterapian poliklinikka lakkautetaan, digipalveluja lisätään, ryhmätoimintoja tehostetaan ja lähetekäsittelyä uudistetaan.

Aluevaltuusto on hyväksynyt 9.9.2024 § 87 Ikäihmisten palveluiden kehittämissuunnitelman vuoteen 2035 saakka, jossa on asetettu tavoitteet ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi ja asumispalveluiden kehittämiseksi.

Lisäksi aluevaltuusto on hyväksynyt 15.12.2025 § 137 ikäihmisten asumispalveluiden tarkennetun suunnitelman. Suunnitelmien mukaisesti yhteisöllistä asumista tullaan lisäämään ja kotiin vietäviä palveluita vahvistamaan.

Lisäksi aluevaltuusto on hyväksynyt 9.2.2026 § 5 vuodeosastoverkkoon ja niihin liittyviin ikäihmisten palveluihin liittyvät muutokset, jotka sisältävät mm. yhteisöllisen asumisen ja arviointiyksikön perustamiset.

Vammaisten kotona asumista kehitetään ja tuetaan sekä kevyempiä asumisen palveluja lisätään.

Hyvinvointisuunnitelmaan määriteltyjen mittareiden mukaisesti.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä työikäisten ja ikääntyvien hyvinvointiin osana palveluja sekä alueellisen HYTE-yhteistyön vahvistamiseen talouden tasapainon tukemiseksi.

Työikäisten hyvinvointisuunnitelman painopistealueita ovat:

1. Elämänhallinnan ja osallisuuden vahvistaminen,
2. Kansansairauksien ehkäisy terveellisiä elintapoja tukemalla ja
3. Työkykyisyyden säilyminen.

Työikäisten suunnitelma sisältää yhteensä 25 toimenpidettä vuosille 2026–2029.

Konkreettisia esimerkkejä suunnitelman 2026–2029 toimenpiteistä ovat muun muassa Kaikukortti-toiminnan laajentaminen hyvinvointialueella, rahapelaamisen systemaattisempi puheeksi otto vastaanotoilla, digitaalisten oma- ja itsehoitomenetelmien käyttöönotto, Työterveyslaitoksen Työote -toimintamallin tunnettavuuden ja käytön tehostaminen sekä edistäminen, FINGER-elintapaohjausmallin käyttöönotto.

Toimenpiteet ajoittuvat vuodelle 2026 osittain ja vaihtelevasti. Esimerkiksi digitaalisia oma- ja itsehoitomenetelmiä otetaan käyttöön jo vuonna 2026, mutta toimintamallien osalta laajempi käyttöönotto tapahtunee pidemmällä aikajaksolla.

Työikäisten hyvinvointiin pyritään vaikuttamaan osana UTV3 -ohjelmaa käynnistettävällä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteisten mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen kehittämisellä.
Tehostetaan arviointia ja asumispalveluissa tapahtuvan mielenterveys- ja riippuvuushoidon laatua ja vaikuttavuutta.

Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman painopistealueita ovat:

1. Terveyden ja toimintakyvyn vahvistuminen,
2. Palveluiden saavutettavuuden turvaaminen ja
3. Ikääntyvän väestön osallisuuden turvaaminen.

Ikäihmisten suunnitelma sisältää yhteensä 24 toimenpidettä vuosille 2026–2029.

Konkreettisia esimerkkejä ikäihmisten suunnitelman 2026–2029 toimenpiteistä ovat muun muassa kaatumisiin liittyvän prosessimallin luominen ja kaatumisseulamittarin käyttöönotto, ikäihmisten hyvinvoinnin terveyden edistämisen polkumallin käyttöönotto koko alueella, suunnitelman laatiminen liikkuvien palveluiden toteuttamisesta, henkilöstön kouluttaminen ”Ravitsemuksen seuranta ikäihmisten palveluissa” toimintamalliin ja tehostettu viestintä influenssarokotuksen merkityksestä.

Toimenpiteet ajoittuvat vuodelle 2026 osittain ja vaihtelevasti.

Ikäihmisten asiakasohjauksen työssä korostuu hyvinvointia ja terveyttä edistävä toimintatapa, ikäihmisten asiakasohjaukseen on perustettu vuoden 2026 alusta seuraavat työtehtävät toiminta-alueenaan koko Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue.

Lisäksi hyvinvointialueelle on perustettu ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävän neuvonnan koordinaattoreiden toimet (2), joiden tehtäviin kuuluvat:

• Hyvinvointia ja terveyttä edistävien asioiden, ikääntymisen ja elämänkulun ennakoimisen ja varautumisen neuvonta
• Tiedon ja ohjauksen jakaminen esimerkiksi ikäihmisten ravitsemukseen, mielen hyvinvointiin, aivoterveyteen ja terveellisiin elämäntapoihin ja palveluihin liittyen, jotka tukevat turvallista ja itsenäistä elämää (FINGER-toimintamalli, kaatumisen ehkäisy jne)
• Kohdennetusti koko alueen 75-vuotiaiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät tapahtumat/ryhmätapaamiset organisointi (Yhteistyössä kunnat, yhdistykset, seurakunnat, hva:n ravitsemusterapia, fysioterapia, asiakasohjaus, aikuisneuvolat jne.)
• Matalan kynnyksen tilaisuudet eri puolilla hyvinvointialuetta (yhteistyö toisten toimijoiden kanssa)
• Neuvontaa digitaalisiin palveluihin liittyen
• Teemapäiviä (esimerkiksi kaatumisen ehkäisy)

Sairauksien hoito, arviointi ja seuranta tapahtuu terveyspalveluissa.

Hyvinvointialueella on vahvistettu lasten ja nuorten riippuvuus- ja mielenterveyspalvelujen perustason palveluja vuonna 2026.

Integraatiota perus- ja erityistason välillä on vahvistettu lasten- ja nuorisopsykiatrian konsultaatiokäytänteitä kehittämällä. Konsultaatio perustuu säännöllisesti kokoontuvaan tiimirakenteeseen sekä perustasolla toteutuviin potilaiden erikoislääkärin konsultaatiovastaanottoihin. Nyt konsultaatiorakenne on saatu kattamaan koko hyvinvointialueen. Perustason johto osallistuu säännöllisesti lasten ja nuorisopsykiatrian laajennetun johtajiston kokouksiin.

Integraatiota on pyritty lisäämään myös työntekijätasolla, esimerkiksi perus- ja erityistason psykologit ovat työstäneet eri tasoilla tehtävien tutkimusten sisältöä ja niiden hyödyntämistä.

Nuorisopsykiatrian poliklinikan lasu-tiimi sijoitetuille nuorille toimii edelleen. Uutena integraatioasiana otettu uudessa lastensuojelun arviointi- ja vastaanottoyksikössä otettu käyttöön kaksi ns. hybridisairaanhoitajan työnkuvaa, joilla molemmilla on 50 prosentin työaika ls-yksikössä ja 50 prosentin työaika toisella perustason mielenterveyspalveluissa ja toisella 50% erityistason mielenterveyspalveluissa (lasu-tiimi).

UTV3-ohjelman sisällössä pääpaino on niissä palveluissa, joissa palvelukokonaisuuksien nettokäyttökustannukset ovat keskiarvoa korkeammalla tasolla.

Kyseisiä palvelukokonaisuuksia (2024) ovat muun muassa ikäihmisten palvelut (7,7, %), mielenterveys- ja riippuvuushoidon palvelut (22,9, %), lasten, nuorten ja perheiden sosiaalihuollon palvelut ja lastensuojelu (13,4 %) ja suun terveydenhuolto (15,7 %). Lisäksi palvelurakennetta pyritään keventämään vammaisten palveluissa.

Aluevaltuusto hyväksyi helmikuussa 2026 palveluverkkosuunnitelman ja vuodeosastopaikkojen vähennykset, muutoksien toimeenpano on käynnissä.

Hyvinvointialueneuvotteluissa annetut toimenpiteet ovat ohjanneet hyvinvointialueen toimintaa. Alue on pyrkinyt varmistamaan poliittisen päätöksentekokyvyn, jotta se tukisi muutosohjelman ripeää toimeenpanoa talouden tasapainottamiseksi ja palveluiden uudistamiseksi. Muutosohjelman toimenpiteiden toteutumista ja kustannusvaikutusten kehitystä on seurattu säännöllisesti.

Olemme mukana sote-henkilöstötiedon Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n yhdenmukaistamisprojektissa.

1. Pitkäaikaissairaat (krooniset sairaudet esimerkiksi diabetes, verenpainetauti ja munuaisten vajaatoiminta)
2. Monisairaat ja paljon palveluja käyttävät asiakkaat
3. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaat
4. Ikääntyneet
5. Vakavat akuutit sairaus- ja toimenpidepotilaat ( esimerkiksi aivohalvaus-, sydäninfarkti-, lonkkamurtuma- ja syöpäpotilaat).

Vaikuttavien menetelmien tunnistamisessa ja käyttöönotossa keskeistä on se, että kunkin profession mukainen toimialuejohto vastaa oman osa-alueensa kehittämisestä. Tällöin tarpeen, nykytilan ja resurssit tuntevan johdon sitoutuminen muutokseen on mukana alusta alkaen.

Valmistelua ja suunnittelua tuetaan projektinhallintaprosessilla, jossa on huomioitu mm. eri vaiheissa tarvittava dokumentaatio (mukaan lukien vaikutusten arvioinnin ja mittaroinnin sisältävät raportit sekä koulutus-/perehdytyssuunnitelma) ja päätöksenteko.

Vaikuttavuuden arvioinnin näkökulmasta projektisuunnitelmassa kuvataan myös käyttöönoton jälkeen sovitun aikavälin päästä toteutettava loppuarviointi.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella seurataan muiden hyvinvointialueiden toimintamalleja ja valtakunnallisia suosituksia.

Lääketieteellisessä hoidossa pyritään ottamaan käytäntöön tutkittuja menetelmiä. Vähähyötyisiä malleja tunnistetaan vaikuttavuusanalyyseilla, mittaroinnilla ja suoritustiedoilla, sekä ulkoisilla vertailutiedoilla esimerkiksi THL ja palvelurakenteen analyysin tuottamalla tiedolla.

Hyvinvointialueella on tehty palveluverkkopäätöksiä ja keskittämistoimenpiteitä. Resursseja kohdennetaan uudelleen ja automatisointia on pyritty edistämään.

UTV-ohjelmiin (uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttamisohjelma) sisältyvillä rakenteellisilla ratkaisuilla pyritään uudistamaan toimintamalleja ja vaikutetaan laajasti toimintamallien uudistamiseen.

Keskeisimpiä haasteita on se, että vaikuttavuuden määrittely, mittaaminen ja todentaminen on haastavaa (yksilötasolla potilas/asiakas subjektiivinen kokemus vai objektiivinen mittaus, väestötaso, talous jne.) ja monilta osin vaatii myös pitkän aikajanan, ennen kuin esimerkiksi ennakoivan terveydenhuollon muutosten vaikutukset todentuvat väestötasolla. Kansalliseen ohjaukseen tarvitaan yhdessä sovittua mittaristoa, kuinka vaikuttavuutta todennetaan, ja vaikuttavuusperusteisten mallien kehittämiseen ja skaalaamiseen soveltuisi esimerkiksi käypä hoito -suositusten tyylinen vaikuttavien toimintamallien tunnistaminen ja tunnustaminen.

Varahenkilöstöjärjestelmän kehitys, sijaishallinnan kehittäminen keskitetysti niin, että henkilöstöä saadaan järjestettyä sinne, missä tarve on. Tarvittaessa myös vuokratoiminnan käyttö.

Ennakoiva ja perusteltu ohjeistus organisaation yksiköiden harjoittelupaikkojen avaamisesta kaksi kertaa vuodessa. Jobiili-varausjärjestelmän paikkojen avaamisen seuranta, havaittuihin ongelmiin puuttuminen ja tuen antaminen. Annetaan koulutusta varausjärjestelmän käyttämiseen. Kehitetään ohjausmenetelmiä (esimerkiksi pariohjausmallin käyttöönoton laajentaminen). Yhteistyö paikallisten koulutusorganisaatioiden kanssa, jatkuva vuoropuhelu.

Osaltaan esteeksi muodostuu epäilyt siitä, että yta-alueella on intressipiirejä, jotka haluaisivat esimerkiksi vähentää hyvinvointialueiden lukumäärää. Lisäksi yhteistyössä ei välttämättä ole sitä näkymää, että eri alueet voisivat tasapuolisesti hyötyä, tai työnjakoa voitaisiin tehdä monisuuntaisesti, jolloin kaikki hyvinvointialueet voisivat kokea hyötyvänsä yhteistyöstä.

Edelleen yta-tason yhteistyön pitäisi aina olla kaikkia hyödyttävää, ei keskittämistä pelkästään ideologisista syistä. Perusteluna pitäisi aina olla perusteellinen analyysi kustannusvaikutuksista.

Toisaalta on kuitenkin syytä todeta, että kuluvalla valtuustokaudella Sisä-Suomen yhteistyöalueella yhteistyö on mennyt selkeästi eteenpäin yhteistyösopimuksen valmistelun viitoittamana.

Vuosien 2027–2030 investointisuunnitelmaa on täsmennetty alkuvuoden 2026 aikana ja suunnitelma on lähetetty ministeriöihin 20.4.2026. Vuoden 2031 osalta esityksiä ei ole vielä kerätty, mutta ei ole tällä hetkellä tiedossa, että investointisuunnitelmaan tuotaisiin merkittäviä uusia avauksia.