Kirjo-hankkeen päätösseminaari
8.15 Tilaisuuden avaus, Erja Kivineva, palveluyksikköjohtaja
8.20 Kirjo-hankkeen esittäytyminen
8.30-11.30 Salla Hewitt: Neurovahvistava lähestymistapa työmme pohjana
Asiantuntijuus murroksessa: medikaalisesta mallista kohti neurodiversiteettiymmärrystä
Millaiset toimintatavat voivat olla haitallisia neurokirjon lapsille ja miksi? Neurovahvistava lähestymistapa ei näe ja kohtele neurokirjon neurotyyppejä häiriönäkökulmasta käsin, vaan luonnollisena, arvokkaana osana ihmiskunnan neuromoninaisuutta.
Neurovahvistava lähestymistavan periaatteet työmme perustana
Käymme läpi kahdeksan neurovahvistavaa työskentelyä ohjaavaa periaatetta konkreettisine, suoraan työssä käyttöön otettavine esimerkkeineen.
Neurokirjon lapselle emotionaalisesti turvallinen, hänen neurotyyppiään kunnioittava työskentely
Miten ammattilaiset voivat huolehtia vastuullisesti siitä, että eivät ohjaa neurokirjon lapsia maskaamaan ja piilottamaan neurokirjon ominaisuuksiaan, ohittamaan omia tarpeitaan ja toimimaan heille haitallisilla neuronormatiivisilla tavoilla.
12.30-15.30 Maria Matilainen: Neurokirjon lapsen ja nuoren arvostava ja myönteinen kohtaaminen
Mitä lapsi herättää minussa – ja miksi?
Koulutuksessa tarkastellaan, millaisia ajatuksia, tunteita ja reaktioita neurokirjon lapsi ja nuori voi ammattilaisessa herättää, mistä nämä reaktiot voivat nousta ja miten ne vaikuttavat omaan toimintaamme. Pohdimme, miten omaa toimintaa voi säädellä niin, että kohtaaminen tukee lasta mahdollisimman hyvin.
Neurokirjon lapsen ja nuoren myönteisen identiteetin tukeminen
Neurokirjon lapset saavat usein jo varhain paljon korjaavaa, kielteistä tai epäonnistumisiin liittyvää palautetta, mikä voi vaikuttaa merkittävästi minäkuvan ja itsetunnon rakentumiseen. Tarkastelemme, miten ammattilainen voi omalla vuorovaikutuksellaan, palautteellaan ja arjen toimintatavoillaan vahvistaa lapsen kokemusta omasta osaamisesta, kyvykkyydestä ja arvokkuudesta.