Hyvinvointialuejohtajien kannanotto: Talous korjataan palveluja uudistamalla – ei karttaharjoituksilla

Hyvinvointialueiden talous kohenee ja velkajarrun tavoitteissa onnistutaan vain uudistamalla palveluja, vahvistamalla vaikuttavuutta, tehostamalla toimintaa, kehittämällä rahoitusmallia ja investoimalla viisaasti – ei piirtämällä alueiden rajoja uudelleen.

Rakenteiden uudistaminen aiheuttaisi lisää kustannuksia samalla tavoin kuin hyvinvointialueuudistuksen alussakin. Esimerkiksi pelkästään Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden yhdistämisen kustannuksiksi on arvioitu 95–130 miljoonaa euroa. Lisäksi yhdistämiseen liittyvä johtamisrakenteeseen säästöpotentiaali on marginaalinen. Esimerkiksi Pohjoisen yhteistyöalueen toimivan johdon kokonaispalkkakustannukset ovat alle 1 % henkilöstömenoista ja noin 0,5 % toimintakuluista. Vaikka alueen toimivan johdon henkilöstömäärä puolitettaisiin, säästö jäisi noin 0,2 %:iin kokonaismenoista. Yhdistämisten lasku taas voi koko Suomen osalta olla yhdestä kahteen miljardia euroa.

Alueitten yhdistämisen hintalappu syntyy muun muassa muutosvaiheen valmistelu- ja toimeenpanotyöstä, tietojärjestelmien, sopimusten ja johtamisrakenteiden yhteensovittamisesta sekä palkkojen harmonisoinnista. Lisäksi heijastevaikutuksina jo pelkkä yhdistämisen uhka pysäyttäisi kehitystyön, palveluverkkouudistukset ja säästötoimet monilta alueilta aiheuttaen mittavia kustannuksia.

Hyvinvointialueiden väliarvion raportin mukaan alueiden talousongelmat eivät myöskään johdu aluerakenteesta: ”Rahoituksen tason määräytymisperusteet eivät ole alkuvaiheessa vastanneet toteutunutta palvelutarpeen ja kustannusten kehitystä. Rahoituksen jälkikäteistarkistuskaan ei nosta rahoituksen tasoa pysyvästi yllättävän kustannusshokin jälkeen, eikä täytä alkuvaiheen rahoituspohjan vajetta.” Hyvinvointialueuudistuksen väliarviointi (Valtioneuvosto, linkki avautuu uuteen välilehteen)

Tuottavuuden kasvattaminen onnistuu nykyalueilla ja niiden yhteistyöllä. Palvelutavoitteet tulee määritellä kansallisesti. Palveluvelvoitteiden ja rahoituksen tason tulee olla keskenään tasapainossa.

Nyt ei ole aika pysäyttää kehitystä, vaan kasvattaa tuottavuutta. Karttaharjoitusten aika ei ole nyt.

Lisätietoja:

• Tero Järvinen, hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
• Raija Kontio, hyvinvointialuejohtaja, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
• Jari Jokela, hyvinvointialuejohtaja, Lapin hyvinvointialue
• Mikko Komulainen, hyvinvointialuejohtaja, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
• Kirsi Leivonen, hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
• Ilkka Luoma, hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
• Max Lönnqvist, hyvinvointialuejohtaja, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
• Marina Kinnunen, hyvinvointialuejohtaja, Pohjanmaan hyvinvointialue
• Piia Vuorela, hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue
• Sami Mäenpää, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
• Olli Naukkarinen, hyvinvointialuejohtaja, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
• Tero Mäkiranta, hyvinvointialuejohtaja, Satakunnan hyvinvointialue
• Petri Virolainen, hyvinvointialuejohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
• Sally Leskinen, hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
• Harri Hagman, hyvinvointialuejohtaja, Kymenlaakson hyvinvointialue
• Marko Korhonen, hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Savon hyvinvointialue
• Santeri Seppälä, hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Savon hyvinvointialue