Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

  • Tiedote
  • 11.4.2024 klo 09.06 (Muokattu: 11.4.2024 klo 09.08)

Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan.

Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat.

Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta.

Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa

Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.

“Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten”, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.

Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota.

Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista

Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin.

“Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan”, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.

Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

”Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet”, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.

Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä.

Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti

Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin.

Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.

Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi.

”Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä”, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja.

 

Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat

Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue

Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue

Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue

Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Etelä-Savon hyvinvointialue

Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue

Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue

Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue

Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue

Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

 

Lisätietoa:

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen perheiden palvelujen palvelualuejohtaja Satu Mäki-Fossi, p. 040 630 2625

Palvelua tai kokonaisuutta koskevat tiedotteet ja uutiset

OmaEP mobiilisovellus on julkaistu sovelluskaupoissa

Maastopalovaroitus on voimassa