Äitiysasiakkaat

Äitiysasiakkaat

Äitiysasiakkaat asioivat Naistenpoliklinikalla. Poliklinikka on riskiraskauksien seurantaan tarkoitettu lähetepoliklinikka. Neuvolan kätilö, terveydenhoitaja tai lääkäri arvioi erikoissairaanhoidon tarpeen ja tekee lähetteen naistenpoliklinikalle. Kätilö tai lääkäri arvioi hoidon tarpeen ja määrittelee kiireellisyyden. Kiireelliset potilaat saavat ajan lääkärille 1–2 viikon kuluessa, muille lähetetään postitse poliklinikka-aika. Seulontaultraäänitutkimukset tekee kätilö.

Tavallisimpia syitä, jolloin raskaana oleva potilas lähetetään poliklinikalle:

  • seulontatutkimukset
  • raskaustoksemia
  • hepatoosi
  • diabetes raskausaikana ja raskausdiabetes
  • raskauteen ja sikiöön vaikuttava äidin oma perussairaus
  • monisikiöraskaus
  • perätilatarjonta
  • ennenaikaiset supistukset
  • synnytyksen suunnittelu.

Poliklinikalla tarkastamme äidin yleisvoinnin. Tarvittaessa tutkimme virtsanäytteen ja mittaamme verenpaineen, otamme verikokeita sekä tarkistamme kohdunsuun tilanteen. Sikiön vointia tutkimme sykekäyrän ja ultraäänitutkimuksen avulla.

Yhteystiedot

Toimipisteet

Puhelinnumerot

Kätilöiden puhelinasiointi äitiysasiakkaille

Naistenpoliklinikan ajanvaraus sekä imetykseen, hoitoon ja tutkimuksiin liittyvät tiedustelut.

Puhelin

Soittoajat

ma 09:00-10:00
ti 09:00-10:00
ke 09:00-10:00
to 09:00-10:00
pe 09:00-10:00

Kätilöiden puhelinasiointi äitiysasiakkaille

Naistenpoliklinikan ajanvaraus sekä imetykseen, hoitoon ja tutkimuksiin liittyvät tiedustelut.

Puhelin

Soittoajat

ma 09:00-10:00
ti 09:00-10:00
ke 09:00-10:00
to 09:00-10:00
pe 09:00-10:00

Synnytysvastaanoton puhelinasiointi

Synnytysosaston kätilö vastaa ympäri vuorokauden.

Puhelin

Soittoajat

Aina auki (24/7)

Synnytysvastaanoton puhelinasiointi

Synnytysosaston kätilö vastaa ympäri vuorokauden.

Puhelin

Soittoajat

Aina auki (24/7)

Imetyspuhelin

Imetyspulmat iltaisin ja viikonloppuisin, puhelimeen vastaa kätilö.

Puhelin

Imetyspuhelin

Imetyspulmat iltaisin ja viikonloppuisin, puhelimeen vastaa kätilö.

Puhelin

Lue lisää

Naistenpoliklinikan kätilö tekee äitiysasiakkaille seulontaultraäänitutkimuksia. Kaikki raskauden aikaiset seulonnat ja niiden jatkoselvittelyt ovat täysin vapaaehtoisia.

Alkuraskauden verikoe ja ultraäänitutkimus

Alkuraskauden seulontatutkimukseen kuuluvat sikiön niskaturvotuksen määritys ultraäänellä sekä äidin verinäytteestä laboratoriossa tehtävät tutkimukset. Ensimmäisen raskauskolmanneksen seerumiseulontaa varten äidistä otetaan verinäyte raskausviikolla 9–11+6 oman terveyskeskuksen laboratoriossa.

Alkuraskauden ultraäänitutkimuksen teemme raskausviikolla 11–13+6. Tutkimus tehdään yleensä emättimen kautta, joskus vatsanpeitteiden päältä. Virtsarakon tulee olla tyhjä. Tutkimus on kivuton. Tutkimuksessa selvitämme raskauden keston ja lasketun ajan, sikiöiden lukumäärän ja istukan paikan. Lisäksi katsomme sikiön rakenteita yleisesti ja mahdollista niskaturvotusta. Äidin iän ja tutkimustulosten perusteella tietokone laskee analyysin sikiön riskille Downin syndroomaan.

Alkuraskauden ultraäänitutkimuksen tutkimusajankohdaksi on rajattu vain noin reilu viikko. Nuoremmalta sikiöltä on pienen koon vuoksi vaikeampi tutkia rakenteita. Toisaalta on otettava huomioon myös mahdollisen poikkeavuuden löytyminen, jolloin tarvitaan aikaa tarkempiin tutkimuksiin ja raskaaseen päätöksentekoon raskauden jatkamisesta tai keskeyttämisestä ennen raskausviikkoa 24.

Keskiraskauden ultraäänitutkimus

Keskiraskauden ultraäänitutkimuksen teemme raskausviikoilla 20–22. Tutkimuksessa katsomme, miten sikiö on kasvanut. Sikiön rakenteiden tarkempi tutkiminen ja mahdollisten poikkeavuuksien löytyminen painottuvat tähän tutkimukseen. Tarkistamme istukan paikan ja arvioimme lapsiveden määrän. Sukupuolen selvittäminen ei kuulu tähän tutkimukseen.

NIPT-tutkimus (Non-invasiivinen prenataalitutkimus)

NIPT-perustutkimuksella seulomme sikiön yleisimmät kromosomien lukumäärään liittyvät poikkeavuudet, joita ovat 21-trisomia eli Downin syndrooma, 18-trisomia ja 13-trisomia, harvinaisemmat 9- ja 16- trisomiat sekä sukukromosomien lukumääräiset poikkeavuudet kuten Turnerin ja Klinefelterin oireyhtymät. Menetelmässä hyödynnämme äidin verenkierrossa olevaa sikiöperäistä DNA:ta.

NIPT-tutkimus on aiheellinen, jos alkuraskauden seulontatutkimus on antanut seulontahälytyksen tai äidin ikä on 40 vuotta tai yli. Suosittelemme lapsivesitutkimusta kuitenkin ensisijaisena tutkimusmenetelmänä, jos ultraäänessä on todettu sikiöpoikkeavuuksia tai niskaturvoke on yli 3,5 mm.

Saamme testillä selville vain tutkitut kromosomipoikkeavuudet. On mahdollista, että sikiöllä on jokin muu kromosomipoikkeavuus, jota valitulla testillä ei voida todeta.

NIPT-tutkimus löytää yli 99 prosenttia 21-trisomiasikiöistä. Jos NIPT-tutkimuksen tulos on normaali, riski sikiön 21-trisomiaan on pieni eikä jatkotutkimuksia ole tarpeen tehdä.

Jos tulos on poikkeava, todennäköisyys sikiön 21-trisomiaan on suuri, noin 95 prosenttia. Tällöin lopullisen diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan raskauden kestosta riippuen joko istukka- tai lapsivesinäyte.

NIPT-testiä varten otamme tavallisen verinäytteen. Näytteen voi käydä antamassa Seinäjoen Y-laboratoriossa maanantaista keskiviikkoon. Lähetämme näytteen ulkomaiseen laboratorioon tutkittavaksi ja vastausaika on noin kaksi viikkoa.

Hyödyllisiä linkkejä

Sikiöseulonnat: opas raskaana oleville, THL (julkari.fi)

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Raskaustoksemiassa potilaan verenpaine on koholla alkuraskauden arvoihin verrattuna, virtsaan erittyy valkuaista sekä potilaalla saattaa olla päänsärkyä, näköhäiriöitä, turvotusta tai ylävatsakipuja.

Tarkistamme naistenpoliklinikalla äidin ja sikiön voinnin muun muassa sikiön sykekäyrän ja ultraäänen avulla. Otamme äidistä tarvittaessa verikokeita.

Ensisijainen hoito kohonneeseen verenpaineeseen on lepo. Joissakin tilanteissa otamme äidin osastohoitoon tarkempaa seurantaa ja mahdollista lääkehoidon aloittamista varten. Lääkehoito on mahdollista aloittaa myös kotiseurannassa.

Hyödyllisiä linkkejä

Raskaudenaikainen verenpaineen nousu (terveyskirjasto.fi)

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Raskausajan tavallisin maksasairaus Pohjoismaissa on raskaushepatoosi, josta käytetään myös nimeä raskauskolestaasi tai hepatogestoosi. Se on viimeisen raskauskolmanneksen aikana ilmaantuva maksan toimintahäiriö. Sairauden ensimmäinen ja usein ainoa oire on kutina, joka jatkuu raskauden loppuun. Kutina tuntuu kaikkialla ihossa, varsinkin kämmenissä ja jalkapohjissa. Taudin toteamiseksi neuvolassa tutkitaan veren maksa-arvot ja sappihapot. Tarkemmat tutkimukset teemme naistenpoliklinikalla ja tarvittaessa aloitamme lääkehoidon.

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Diabeetikkojen raskaudet sujuvat nykyisin yhä paremmin, koska on ymmärretty hyvän sokeritasapainon merkitys ennen raskautta ja raskauden aikana. Tarkkaa seurantaa tarvintaan diabeteksen aiheuttaman erityistilanteen takia. Hoidamme diabeetikkoja naistenpoliklinikalla yhteistyössä sisätautilääkärin ja diabeteshoitajan kanssa.

Raskausdiabeetikkoja, joilla on todettu raskauden aikana kohonneet verensokeriarvot, on noin 15,6 % (THL) odottajista. Raskauden aikana heikentynyt sokerinsietokyky todetaan sokerirasituskokeella, joka tehdään neuvolassa. Raskauden jälkeen verensokeri yleensä normalisoituu. Raskaudenaikainen diabetes voi kuitenkin joillakin johtaa varsinaisen diabeteksen puhkeamiseen. Äidin raskausajan diabetes ei merkitse sitä, että lapselle puhkeaisi diabetes. Naistenpoliklinikalla raskausdiabeetikot tapaavat gynekologin ja kätilön. Tarvittaessa hoidamme asiakasta yhteistyössä äitiysneuvolan, sisätautipuolen sisätautilääkärin ja diabeteshoitajan kanssa.

Valitsemme sopivan hoitomuodon kotona tapahtuvan verensokerin omaseurannan arvojen perusteella. Hoidon perusta on oikea ruokavalio ja terveelliset elämäntavat. Osa äideistä tarvitsee ruokavalion ohella lääkehoidon raskauden ajaksi.

Raskautta ja sikiön hyvinvointia seurataan neuvolassa ja naistenpoliklinikalla. Kohonnut verensokeritaso raskauden aikana voi aiheuttaa sikiön liikakasvua ja altistaa sekä äidin että sikiön muille raskausajan ongelmille, esimerkiksi äidin kohonneelle verenpaineelle. Sikiön normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi raskaana olevan on pyrittävä pitämään verensokeri hyvällä tasolla oikeiden ruokailutottumusten ja liikunnan avulla.

Hyödyllisiä linkkejä

Raskausdiabetes Naistalossa (terveyskyla.fi)

Käypä hoito -suositus, raskausdiabetes (kaypahoito.fi)

Raskausdiabetes (diabetes.fi)

Hoitosuosituksia raskausdiabetekseen (terveyskirjasto.fi)

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Suomessa kaikista synnytyksistä on monisikiösynnytyksiä noin 1,4 % (THL 2017). Pääosin nämä ovat kaksossynnytyksiä. Meillä hoidetaan kaksosraskaudet. Jos kyseessä on kolmos- tai useamman sikiön raskaus, sen hoito on alueellamme keskitetty Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.

Kaksosraskaus on riskiraskaus ja se vaatii äitiysneuvolan ja naistenpoliklinikan tiivistä yhteistyötä jo raskauden alusta lähtien. Monisikiöisen raskauden suurimmat ongelmat ovat ennenaikainen synnytys ja sikiön pienipainoisuus.

Raskauksissa seuraamme erityisesti sikiöiden kasvua ja kohdunsuun tilanteen kehittymistä. Äidit käyvät säännöllisesti naistenpoliklinikalla koko raskauden ajan. Kaksosraskauksissa ratkaisemme synnytystavan aina yksilöllisesti, vaikka ensisijaisesti pyrimme alatiesynnytykseen. Synnytystapaan vaikuttaa muun muassa raskauden kesto, sikiöiden tarjonta ja mahdolliset raskauskomplikaatiot. Jos lapsia on enemmän kuin kaksi, synnytystapa on sektio.

Hyödyllisiä linkkejä

Monisikiöraskaus, Naistalo (terveyskyla.fi)

Suomen Monikkoperheet ry (monikkoperheet.fi)

Etelä-Pohjanmaan Monikkoperheet ry (monikkoperheet.fi)

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Osa sikiöistä on loppuraskaudessa perä tarjoutuvana osana. Sikiö asettuu lopulliseen asentoonsa usein vasta raskauden viimeisten viikkojen aikana. Jos sikiö on perätarjonnassa vielä loppuraskaudessa, neuvola tekee potilaasta lähetteen naistenpoliklinikalle.

Varmistamme ultraäänellä sikiön tarjonnan ja mahdollisesti yritämme ulkokäännöstä. Ulkokäännöksellä voimme yrittää kääntää perätarjonnan päätarjonnaksi. Jos sikiö ei käänny, suunnittelemme synnytyksen kunkin potilaan kohdalla erikseen sikiön koon, vartalon mittasuhteiden ja äidin lantion mittojen perusteella.

Hyödyllisiä linkkejä

Perätila, Naistalo (terveyskyla.fi)

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Jos sinulla on ennenaikaisia supistuksia (raskausviikkoja vähemmän kuin 34), ota ensisijaisesti yhteyttä neuvolaan. Päivystysaikana voit ottaa yhteyttä synnytyssalin kätilöön.

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Jos raskaus etenee normaalisti, erillistä synnytyksen suunnittelukäyntiä naistenpoliklinikalle ei tarvita, vaan neuvolalääkärin tutkimus loppuraskaudessa riittää.

Neuvola tekee lähetteen naistenpoliklinikalle synnytyksen suunnitteluun, jos:

  • äiti on synnyttänyt aiemmin sektiolla
  • aiempaan synnytykseen on liittynyt ongelmia
  • epäillään kookasta sikiötä
  • äidillä on synnytykseen vaikuttava perussairaus.
Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Keskenmenon kohdatessa lohdun sanoja on vaikea löytää. Muistathan kuitenkin, että keskenmeno ei ole sinun syytäsi. Ajatuksesi tai eletty elämäsi eivät ole aiheuttaneet sitä.

Alkuraskauden keskenmenot ovat yleisiä eikä niitä ikävä kyllä voida hoidolla estää tai pysäyttää.

Mikäli olet raskaana (alkuraskaus) sinulla on niukkaa tai kuukautistyyppistä veristä vuotoa, ota yhteyttä omaan neuvolaasi tai lääkärin vastaanotolle. Sieltä saat tarvittaessa lähetteen naistenpoliklinikalle, jossa tarkistetaan raskauden jatkuminen 1-7 vuorokauden kuluessa.

Mikäli vuoto on runsasta, yleisvointisi heikko tai sinulla on kovaa kipua, saat neuvolastasi/lääkäriltä päivystyslähetteen, jolla voit tulla naistentautien ja synnytysten päivystykseen (synnytysvastaanotto, ovi P7) samana päivänä.

Henkeä uhkaavassa tilanteessa soita 112.

Naistenpoliklinikalta sinulle soitetaan, koska vastaanottoaikasi on. Mikäli Sinulla on päivystyslähete, saat tulla soittamatta naistentautien ja synnytysten päivystykseen. Naistenpoliklinikalla tai virka-ajan ulkopuolella synnytysvastaanoton käynnillä sinulle tehdään ultraäänitutkimus. Mikäli todetaan, että raskaus on keskeytynyt, saat mifepristoni-tabletin, jolla aloitetaan kohdun tyhjennys. Mikäli raskausviikkoja on ollut alle 9, kohdun lääkkeellinen tyhjennys tapahtuu näin halutessasi kotona aikuisen tukihenkilön läsnä ollessa. Saat poliklinikalta mukaasi kohdun supistuksia aiheuttavaa lääkettä ja kipulääkettä sekä kirjallisen ohjeistuksen lääkkeiden ottamisajankohdasta.

Mikäli raskausviikkoja on ollut 9-12, kohdun tyhjennys tapahtuu poliklinikalla ja yli 12 viikkoa kestäneissä raskauksissa naistenosastolla.

Sairauslomaa kirjoitetaan tyhjennyspäivän lisäksi seuraava päivä tai yksilöllisen voinnin mukaan.

Tukeaan voivat tarjota sairaalan hoitohenkilökunnan lisäksi henkisen ensiavun työntekijä tai sairaalapappi. Sairaalapappi voi myös toiveestanne siunata menetetyn pienokaisen.

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Muut poliklinikat

Naistenpoliklinikalla toimii myös:

  • Synnytyspelkoihin erikoistunut Sype-poliklinikka.
  • Raskaudenaikaiseen päihteettömyyteen perhettä tukeva HAL-poliklinikka.
  • Diabeteskätilö, joka hoitaa yhteistyössä lääkärin kanssa raskausajan diabetespotilaita.
  • Kätilöpoliklinikka, joka tarjoaa asiantuntevaa apua imetyksen haasteisiin.

Toimintamme tarkoitus on turvata synnytyspelkopoliklinikan asiakkaalle mahdollisimman levollinen odotusaika ja positiivinen synnytyskokemus, oli se sitten alatiesynnytys tai sektio. Yleisimpiä synnytyspelon aiheuttajia ovat pelko kivusta ja hallinnan menettämisestä, aikaisemmat synnytys-, tai sairaalakokemukset, muiden kertomukset sekä pelko syntyvän lapsen terveydestä.

Synnytyspelkoa vähentävät:

  • asiallinen suhtautuminen pelkoon
  • hyvä valmennus ja informointi
  • synnyttäjän toiveiden huomiointi
  • suunnitellun hoidon toteuttaminen
  • riittävä kivunlievitys
  • synnytyksen jälkeinen keskustelu.

Synnytyspelkopoliklinikalla varaamme ajan kätilölle, jonka kanssa voit miettiä synnytyspelon syitä ja käydä läpi mahdolliset aikaisemmat raskaudet ja synnytyskokemukset. Seuraavaksi laadimme hoitosuunnitelman ja tarvittaessa kätilö ohjaa sinut lääkärin tai psykologin vastaanotolle. Sovimme käynnit naistenpoliklinikalle yksilöllisesti. Synnytyspelkopoliklinikalle voi varata ajan jo ennen raskautta.

Hyödyllisiä linkkejä

Synnytysosasto, synnytysvoima-videot ja synnytysvalmennus

Aktiivinen synnytys (aktiivinensynnytys.fi)

Naistalo: Synnytykseen valmistautuminen ja synnytys (terveyskyla.fi)
Naistalo: Synnytyspelko (terveyskyla.fi)
Naistalo: Synnytystapa, alatie vai keisarileikkaus (terveyskyla.fi)
Naistalo: Synnytyskivun hoito (terveyskyla.fi)

Terveyskirjasto: Artikkeli synnytyskivusta (terveyskirjasto.fi)
Terveyskirjasto: Synnytyspelko (terveyskirjasto.fi)

Voimaannuttava synnytys: Ladattavat materiaalit (clab.fi)
Voimaannuttavat synnytyskokemukset -blogi (synnytyskertomuksia.blogspot.com)

Rentoutusmusiikkia (youtube.com)

Kirjallisuutta

Kirja: Haataja, Minna 2011: Hyvä syntymä, kirja odottavalle äidille (eepos.finna.fi)

Kirja: Heli, Susanna 2020: Peloton synnytys, kohti turvallista kokemusta (eepos.finna.fi)

Kirja: Rautaparta, Malla 2010: Raskaus, synnytys, äitiys: äidiksi omaa kehoa kuunnellen (eepos.finna.fi)

Kirja: Rouhe, Hanna ym. 2013: Kun synnytys pelottaa (minervakustannus.fi)

Kirja: Sariola, Anna-Paula 2014: Odottavan äidin käsikirja (eepos.finna.fi)

Kirja: Uvnäs Moberg, Kerstin & Kankkunen, Riitta 2007: Rauhoittava kosketus – oksitosiinin parantava vaikutus kehossa (eepos.finna.fi)

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

HAL-poliklinikka toimii naistenpoliklinikan yhteydessä. Päihdeongelmainen odottaja tulee HAL-poliklinikalle lähetteellä. Lähettämisen syynä voi olla yksinomaan päihdeongelma tai päihdeongelma, joka vaikuttaa tulevaan synnytykseen ja vanhemmuuteen. Lähetteellä voi tulla myös, jos on aiempaa huumausaineiden käyttöä tai aiempaa alkoholin ongelmakäyttöä tai lääkkeiden, huumeiden ja alkoholin sekakäyttöä. Hoitotiimiin kuuluu lääkäri, kätilö ja sosiaalityöntekijä. Tarvittaessa konsultoimme muita erikoisaloja, kuten pikkulapsipsykiatriaa.

Hyödyllisiä linkkejä

Ensi- ja turvakotien liitto (ensijaturvakotienliitto.fi)

Päihdelinkki (paihdelinkki.fi)

Mielenterveystalo (mielenterveystalo.fi)

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Kätilöpoliklinikkamme toimii naistenpoliklinikan yhteydessä. Poliklinikalle tarvitset ajanvarauksen. Teemme muun muassa varhain kotiutuneiden perheiden jatkohoito-, vastasyntyneiden paino-, bilirubiini- ja kuulokontrollit sekä raskaudenajan seurannat kuten sydänäänikontrollit. Käynneistä tulee poliklinikkamaksu.

Tarjoamme asiantuntevaa apua myös imetyksen haasteisiin. Ohjaus, tuki ja kannustus lähtevät äidin omista imetystoiveista, tarpeista ja tavoitteista. Haasteita voi olla esimerkiksi imemisotteessa, maidon riittävyydessä, vauvan lakkoilussa tai vaikkapa rintakumista vieroituksessa. Iltaisin ja viikonloppuisin voit ongelmatilanteissa soittaa naistenosaston imetyspuhelimeen, puhelinnumero alla. Puhelimeen vastaa imetyksen ammattilainen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on myöntänyt vuosina 2017 ja 2022 Seinäjoen keskussairaalalle vauvamyönteisyyssertifikaatin.

Joupin neuvola

Hallituskatu 20