Potilasasiamiestoiminta 30 vuotta
- Tiedote
- 7.3.2023 klo 13.25 (Muokattu: 7.3.2023 klo 13.26)
Potilasasiamiestoiminta vietti hiljattain kolmekymppisiään, sillä laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) tuli voimaan 30 vuotta sitten 1.3.1993. Laki edellyttää, että jokaiselle terveydenhuollon toimintayksikölle on nimettävä potilasasiamies, jonka tehtävänä on toimia potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.
Potilasasiamies ohjaa, neuvoo ja avustaa
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella työskentelee kaksi päätoimista potilasasiamiestä, Elina Puputti ja Marjo-Riitta Kujala. Heidän työalueenaan on koko hyvinvointialueen julkinen terveydenhuolto. Kuusiolinna Terveys Oy:ssä on taas oma potilasasiamiehensä ja hänellä varahenkilönsä. Potilasasiamiehet ohjaavat, neuvovat ja avustavat potilaita potilaan oikeuksissa.
“Meidän tehtäviimme kuuluu myös potilaan oikeuksista tiedottaminen terveydenhuollon ammattihenkilöille, jotta he puolestaan osaavat ohjata potilaita ottamaan yhteyttä potilasasiamieheen. Vuosittain potilasasiamies laatii toimintakertomuksen yhteydenottojen syistä ja potilasasiamiestoiminnasta”, valottaa Elina Puputti potilasasiamiehen työkenttää.
Asiakkuus lähtee liikkeelle potilaan tai hänen läheisensä yhteydenotosta. Joskus yhteydenoton voi tehdä henkilökunta potilaan puolesta.
“Tärkeää on ensin kuunnella asiakasta ja ymmärtää, minkälaisesta asiasta on kysymys. Tämän jälkeen annetaan asiaa koskeva yleinen ohjaus ja neuvonta ja sovitaan, miten edetään tai halutessaan asiakas palaa asiaan myöhemmin. Asiakas voi itse laittaa vireille muistutuksen, vahinkoilmoituksen tai tietopyynnön tai häntä voidaan avustaa asiakirjojen laatimisessa”, Puputti kertoo.
Matalan kynnyksen palvelua
Potilasasiamieheen otetaan yhteyttä erilaisissa asioissa. Näitä voivat olla mm. potilasasiakirjamerkintöjen pyytäminen, tiedonsaanti, tietosuoja tai tyytymättömyys hoitoon tai kohteluun sekä itsemääräämisoikeus. Asiakkaita voidaan avustaa potilas- ja lääkevahinkoasioissa korvausten hakemisessa ja muutoksenhaussa. Yhteydenotot saattavat liittyä myös valinnanvapauteen, hoitoon hakeutumiseen, asiakasmaksuihin ja Kanta-palveluihin.
Puputti kannustaa ottamaan potilasasiamieheen yhteyttä matalalla kynnyksellä, jos asia koskee terveydenhuollon toimintaa. Yhteyden saa puhelinaikoina puhelimitse tai sähköisen asioinnin kautta.
Potilasasiamiehen työpäivät ovat Puputin mukaan vaihtelevia, yhtä samanlaista työpäivää ei ole.
“Työniloa saa asiakastyöstä, kun asiakas kokee saaneensa palvelusta hyötyä ja on saanut asiansa selvitetyksi. Työssä tärkeää on uuden tiedon jatkuva hankkiminen, mikä myös antaa iloa työhön ja vahvistaa osaamista.”
Muuttuva toimintaympäristö
Kun potilasasiamiestoiminta alkoi vuonna 1993, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin potilasasiamiehen tehtävään nimettiin oman toimen ohella johtava sosiaalityöntekijä ja vastaava sosiaalityöntekijä. Elina Puputti on itse työskennellyt potilasasiamiehenä vuodesta 2007.
Terveydenhuollon toiminta on muuttunut 30 vuoden aikana merkittävästi.
“Hoitoajat ovat lyhentyneet, sairaansijojen määrä vähentynyt ja alueella on yksi sairaala. Sähköinen asiointi ja etäpalvelut on luotu ja kehitetty viimeisen kymmenen vuoden aikana ja niitä kehitetään edelleen puhelinasioinnin ja vastaanottokäyntien lisäksi”, Puputti luettelee.
Toimintaympäristön ja terveydenhuollon toiminnan kehittyessä, myös potilaiden yhteydenotot ovat muuttuneet. Sen sijaan tilastollisesti yhteydenottojen syyt ovat pysyneet samoina. Eniten yhteyttä otetaan nykyisinkin potilasvahinkoasioissa, sekä hoitoon tyytymättömyyteen liittyen samoin kuin potilasasiamiestoiminnan alkaessa.
Potilasasiamiehistä potilasasiavastaavia
Kolmekymppinen potilasasiamiestoiminta on pian muutoksen edessä, sillä eduskunta on hyväksynyt uuden lakiesityksen, joka edellyttää, että hyvinvointialueen on järjestettävä potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminta. Uusi laki tulee voimaan 1.1.2024 ja tässä laissa potilasasiamies -nimike tulee muuttumaan, potilasasiamiehistä tulee potilasasiavastaavia.