Blogikirjoitus: Väkivaltaa kokeneen lapsen etu on yhteensovitetut tukirakenteet  

  • Tiedote
  • 16.11.2023 klo 12.44

Lapsuus vaikuttaa aikuisuuteen ja aikuisten lapsuus vaikuttaa lasten lapsuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että perheen kohdatessa vaikeuksia, vaikutukset voivat ulottua nykyhetken lisäksi tulevaisuuteen. Samalla menneisyyden myönteiset ja kielteiset asiat ovat läsnä. Myös yhteiskunta vaikuttaa lapsuuteen ja lapset yhteiskuntaan. Lapsuuteen on suhtauduttu eri tavoin eri aikoina ja näitä yhteiskunnallisia sekä henkilökohtaisia kerrostumia kannamme mukanamme. (Bardy 1996.) Yhteiskunnan suhtautuminen haavoittuvimmassa asemassa olevaan lapseen, kertoo osaltaan siitä, millaisen arvon yhteiskunta antaa lapsuudelle. Nykypäivänä meillä on paljon erilaisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lasten hyvinvointia, myös niiden, jotka ovat kokeneet lähisuhteissaan väkivaltaa. Tämä panostus kannattaa ajatellen väkivallan moninaisia vaikutuksia nykyhetkessä ja tulevaisuudessa.

Joskus lapsen suojelutehtävässä epäonnistutaan, mikä johtuu perheen oman elämäntilanteen haasteiden lisäksi moniviranomaistyön toimimattomuudesta. Tämä voi puolestaan vaikuttaa lapsen ja perheen vaikeuksien jatkumiseen ja monimutkaistumiseen tai pahimmillaan perhesurmiin (Ellilä & Paavilainen & Aho 2023.) Barnahus-mallissa tehostetaan lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa. Suomikin on sitoutunut eurooppalaisiin Barnahus-standardeihin, joissa keskeistä on esitutkinnan, somaattisten tutkimusten, lapsen suojelun ja psykososiaalisen tuen näkökulmien yhteensovittaminen. Tämä takaa tarvittavat, oikea-aikaiset toimenpiteet sekä tuen lapselle ja perheelle. Barnahus-mallin toimeenpanoa toteutetaan Sosiaali- ja terveysministeriön hankerahoituksella. Kansallisesta koordinaatiosta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella toimii hankerahoituksella Taysin lasten oikeuspsykiatrian yksikön koordinaatiotuella Barnahus-satelliitti, joka on aloittanut toimintansa helmikuussa 2022 yhden osa-aikaisen työntekijän voimin ja nykyhetkellä siinä toimii psykososiaalisen tuen koordinaattori sekä osa-aikaisena monialaisen arvioinnin koordinaattori ja lasta-koordinaattori.

Lasta-koordinaattorin tehtävänä on toimia poliisin tukena esitutkinnan kynnyksen arvioinnissa lasta-seula -mallin mukaisesti. Tämä tapahtuu siten, että koordinaattori kerää terveydenhuollon ja sosiaalihuollon taustatietoja ja lasta-kokouksessa arvioidaan yhteistoiminnassa poliisin, sosiaalihuollon ja Taysin lasten oikeuspsykiatrian kesken toimijoiden kesken tehtävää työtä kerätyn tiedon pohjalta. Poliisi ratkaisee, ylittyykö esitutkinnan kynnys ja Taysin lasten oikeuspsykiatrian edustajat arvioivat lapsen haastateltavuutta sekä pohtivat haitan arvion tarvetta esitietojen pohjalta.

Esitutkinta huomioiden lapsen ja perheen psykososiaalisen tuen ja lapsen suojelun tarpeen yhteensovittavaa pohdintaa voidaan jatkaa myös monialaisessa tuki- ja koordinaatiorakenteessa, joka on luotu Etelä-Pohjanmaalle vuonna 2022. Tuki- ja koordinaatiorakenne toimii ammattilaisten tukena myös silloin, kun esitutkinnan kynnys ei ylity. Hyvinvointialueen ammattilaisten matalan kynnyksen yhteydenottomahdollisuus tuo Taysin lasten oikeuspsykiatrian ja Barnahus-satelliitin ammattilaisten osaamisen helposti saataville ja ammattilainen saa tukea asian jäsentelyyn sekä ilmiöiden tunnistamiseen. Lisäksi moniviranomaistyön koordinaatio yhdistää olennaiset toimijat yhteisen tiedonmuodostuksen äärelle.

Barnahus-satelliitin kehittämistyössä merkittävässä roolissa on ollut lapsiin kohdistuvan väkivaltateeman nostaminen ammattilaisten tietoisuuteen. Erilaisten koulutusten sekä info- ja yhteistyötilaisuuksien avulla olemme tavoittaneet noin 1000 lasten ja perheiden kanssa toimivaa ammattilaista. Innostavan palautteen saanut koulutuspäivä Tuki, turva ja tutkinta 6.9.2023 keräsi reilut 200 ammattilaista. Tietoisuuden lisäämistä on toteutettu myös asiakas- ja ammattilaisyhteistyöverkostojen työskentelyn avulla. Ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi olemme laatineet ohjeen ammattilaisille lapsiin kohdistuvissa väkivaltaepäilyissä.

Barnahus tuki- ja koordinaatiorakenteen toiminnalla on mahdollisuus lisätä hyvinvointialueen pitovoimaa. Hankeaikana on toteutettu ammattilaisille n. 80 yksilö- tai monialaista konsultaatiota ja palaute niiden hyödyistä on ollut myönteistä (ka 4,6/5). Tuki- ja koordinaatiorakenteen tehtävänä on myös eri alojen lainsäädännön yhteensovittaminen, jolloin on tärkeää tunnistaa eri ammattiryhmien työtä ohjaavien lakien reunaehdot ja mahdollisuudet. Havaintojemme mukaan erityisesti tiedonsaantiin liittyvät näkökulmat voivat näyttäytyä haasteellisina. Esimerkiksi esitutkintalaista ja sosiaalihuoltolaista tulevat näkökulmat on tärkeä yhteensovittaa perheen yksityisyyden ja esitutkinnan onnistumisen turvaamiseksi sekä suojelun tarpeen arvioinnin toteutumiseksi.

Ensivaiheessa tulee arvioida myös lapsen ja perheen psykososiaalisen tuen tarve. Oireen mukaista tukea voidaan antaa esitutkinnan kanssa yhteensovittaen, jolloin on mahdollisuus säästää inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Kun lapsi ja perhe saavat riittävän tuen vaikeassa tilanteessa, voidaan ennaltaehkäistä erityispalveluiden tarvetta. Psykososiaalisen tuen toimintamallia hyödynnetty yhteensä 37 lapsen asiassa, sisältäen vanhempien ja ammattilaisten kanssa työskentelyn sekä pilotoitu näyttöön perustuvaa CFTSI kriisituen mallia. Palaute vanhempien kokemuksista psykososiaalisen tuen hyödyistä on ollut myönteistä (ka. 4,8/5), samoin ammattilaisten (ka. 4,6/5).

Barnahus-satelliitin toiminnan kehittäjinä ovat toimineet Taysin lasten oikeuspsykiatria ja THL:n verkostot, erilaiset avainhenkilöverkostot ja väkivaltatyön koordinaattorimme Etelä-Pohjanmaalla sekä kaikki ne ammattilaiset, jotka ovat hyödyntäneet meitä. Kehittämistyön onnistumiset ja joskus myös epäonnistumiset ovat vieneet meitä eteenpäin. Toimintatavat eivät ole vielä valmiita, vaan kehittämistyö on edelleen tarpeen kansallisesti, yhteistoiminta-alueilla sekä hyvinvointialueilla. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on hakenut Barnahus-satelliitin toimintaan hankerahoitusta vuosille 2024-2025. Hyvinvointialueet ratkaisevat miten väkivaltaa kokeneiden lasten ja perheiden moniviranomaistyötä tukevat rakenteet järjestetään hankerahoituksen jälkeen. Tarvitaanko Barnahus-satelliitin kaltainen matalan kynnyksen integroiva erityispalvelu taloudellisten kustannusten säästämiseksi ja inhimillisten kärsimysten vähentämiseksi.

 

Lähteet:

Bardy, M. (1996) Lapsuus ja aikuisuus – kohtauspaikkana Émile. Tutkimuksia 70. Helsinki: Stakes.

Ellilä, M. & Paavilainen, E. & Aho, A. L. (2023). Perhesurmien taustatekijät ja ennaltaehkäisy uhrien läheisten näkökulmasta. Kriminologia, 3(2), 46–72. https://doi.org/10.54332/krim.124764

Barnahus-malli: https://barnahus.fi/

Barnahus-standardit: The Barnahus Quality Standards – Barnahus

Lasta-seula -malli: LASTA-seula-malli tiedon jakamiseen ja monialaiseen yhteistyöhön – THL

 

kirjoittajat:

Etelä-Pohjanmaan Barnahus-satelliitin toimijat

Noora Aarnio, monialaisen arvioinnin koordinaattori, noora.aarnio@hyvaep.fi

Kirsi Keskinen, psykososiaalisen tuen koordinaattori, kirsi.keskinen@hyvaep.fi

Mari Hakkarainen, lasta-koordinaattori, mari.hakkarainen@hyvaep.fi

Palvelua tai kokonaisuutta koskevat tiedotteet ja uutiset

OmaEP mobiilisovellus on julkaistu sovelluskaupoissa

Maastopalovaroitus on voimassa