Lähisuhdeväkivalta

Mitä lähisuhdeväkivalta on?

Lähisuhdeväkivallaksi kutsutaan väkivaltaa, jonka tekijä ja uhri ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Lähisuhdeväkivalta on kattokäsite, jonka alle lukeutuu esimerkiksi perheväkivallan, parisuhdeväkivallan ja seurusteluväkivallan käsitteet. Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua esimerkiksi henkilön nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lapseen, omaishoidettavaan, sisarukseen, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen.

Väkivaltaa voi olla monenlaista ja sen seuraukset ovat aina yksilöllisiä. Väkivallan muotoja ei voi asettaa vakavuusjärjestykseen, väkivalta on aina vakavasti otettava asia ja sen seuraukset voivat olla kohtalokkaita. Väkivalta ei lopu itsestään – usein se ajan mittaan raaistuu.

Ihmissuhteissa tulee aina konflikteja ja riitely kuuluu elämään, mutta väkivalta ei. Jos olet huolissasi omasta turvallisuudestasi, toisen käytös huolestuttaa tai olette jo ajautuneet väkivallan kierteeseen, apua on saatavilla.

Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut auttavat niin väkivallan kokijoita, tekijöitä kuin näkijöitäkin. Väkivalta vaikuttaa koko perheeseen, erityisen paljon lapsiin. Katkaise väkivallan kierteet ja hae apua. Voit ottaa väkivallan puheeksi missä vain hyvinvointialueen sosiaali- tai terveyspalvelussa tai chatissa. Voit myös hakeutua itse järjestötoimijoiden tuottamiin väkivaltapalveluihin, joiden yhteystiedot löydät tältä sivustolta.

Väkivalta voi olla:

  • fyysistä (esimerkiksi lyömistä, potkimista, raapimista, tavaroiden heittelyä, tönimistä)
  • henkistä (esimerkiksi kontrollointia, nimittelyä, moittimista, erittäin voimakasta mustasukkaisuutta)
  • seksuaalista (esimerkiksi pakottaminen/painostaminen seksuaalisiin tekoihin, seksuaalista häirintää)
  • kaltoinkohtelua tai laiminlyöntiä (esimerkiksi lapsen, vammaisen tai ikäihmisen jättäminen vaille tarvittavaa apua)
  • taloudellista (esimerkiksi elatusmaksujen maksamatta jättäminen, toisen rahojen käyttö, työnteon häiritseminen)
    digitaalista (esimerkiksi häirintää, seurantaa ja tarkkailua teknologiaa hyödyntämällä)
  • kulttuurista tai uskonnollista (esimerkiksi kulttuurilla tai uskonnolla väkivallan perustelu, pakottaminen uskontoon)
  • vainoamista (esimerkiksi ei-toivottua, ahdistavaa seuraamista ja tarkkailua).

Lähisuhdeväkivalta on erityisen satuttavaa, koska se tapahtuu suhteessa, johon kuuluu paljon tunteita ja usein riippuvuuttakin suhteessa toiseen. Väkivallan kokija ja tekijä voivat kokea suurta häpeää tapahtumista. Väkivalta ei ole salaisuus – puhuminen auttaa.

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Lapsiin kohdistuva väkivalta

Lapsiin voi kohdistua väkivaltaa vanhempien tai muiden aikuisten tekoina tai laiminlyönteinä, jotka aiheuttavat lapselle vahinkoa. Lapset tai nuoret voivat olla myös keskenään väkivaltaisia toisiaan kohtaan. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan elämään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n lasten oikeuksien sopimusta ja se on yhtä velvoittava kuin laki.

Lapseen voi kohdistua väkivaltaa samaan tapaan kuin aikuisiin sisältäen kaikki väkivallan muodot. Lisäksi lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa voi ilmetä esim. perustarpeiden laiminlyöntinä, vauvan ravisteluna tai kemiallisena väkivaltana (esimerkiksi sopimattomien lääkkeiden tai alkoholin antaminen lapselle).

Kuritusväkivalta on kielletty lailla Suomessa vuodesta 1984 alkaen. Kuritusväkivalta tarkoittaa väkivaltaa, jolla aikuinen fyysisen tai henkisen väkivallan avulla pyrkii rankaisemaan tai säätelemään lapsen käyttäytymistä.

Kuritusväkivalta tarkoittaa esimerkiksi läpsimistä, tönimistä, repimistä, tukistamista, luunappien antamista, nipistämistä tai läimäyttämistä. Kuritusväkivalta voi olla harkittu ja usein ylisukupolvinen kasvatustapa.

Barnahus-hankkeessa tehostetaan lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa. Hanke toimii myös Etelä-Pohjanmaalla. Lue lisää Barnahus-hankkeesta täältä.

Yksityishenkilö voi tehdä lastensuojeluilmoituksen tai ilmoituksen poliisille lapseen kohdistuvassa väkivaltaepäilyssä. Lapsiin kohdistuvissa väkivaltaepäilyissä ilmoitusvelvollisuus poliisille ja lastensuojelulle koskee seuraavia tahoja:

  • sosiaali- ja terveydenhuolto ja lasten päivähoito
  • sosiaali- tai terveydenhuollon palvelujen tuottaja
  • opetustoimi
  • nuorisotoimi
  • opetuksen tai koulutuksen järjestäjä
  • poliisitoimi
  • Rikosseuraamuslaitos
  • palo- ja pelastustoimi
  • seurakunta
  • muu uskonnollinen yhdyskunta
  • vastaanottokeskus
  • hätäkeskustoimintaa harjoittava yksikkö
  • koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa tarjoava yksikkö
  • Tulli
  • Rajavartiolaitos
  • ulosottoviranomainen
  • Kansaneläkelaitos.
Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Noora Aarnio

Barnahus-hankkeen koordinaattori

Olenko väkivaltainen?

Väkivallan tekijäkään ei aina itse huomaa käyttäytyvänsä väkivaltaisesti. Väkivalta voi hiipiä suhteeseen vähitellen tai oma käytös saattaa esimerkiksi riidan aikana säikäyttää. Joskus omien tunteiden kanssa voi kokea haasteita, tunteita on hankala hallita ja vahvat tunnereaktiot alkavat aiheuttamaan muita vahingoittavaa käytöstä. Myös väkivallan tekijä kokee häpeää ja syyllisyyttä omasta käytöksestään ja siksi siitä puhuminen voi tuntua hankalalta. Väkivaltaa käyttävällä on avain muutokseen – kun on valmis työskentelemään itsensä kanssa ja muuttamaan omaa käyttäytymistään, voivat kaikki läheiset paremmin. Apua voi hakea myös yhdessä kumppanin kanssa, jolloin kaikki väkivallan eri osapuolet saavat tuoda kokemuksensa esiin ja tulla kuulluksi kokemustensa kanssa. Tämän sivun lopussa on palveluita, joihin voitte hakeutua yksin tai yhdessä. Voit myös pyytää neuvoa chat-palvelusta, jos oma väkivaltainen käytös huolestuttaa.

Nettiturvakodista löydät testejä, esimerkiksi siihen, onko suhteessani väkivaltaa tai olenko itse käyttäytynyt väkivaltaisesti? Nettiturvakodista löydät myös apua tarjoavia palveluita.

Nettiturvakoti.fi

MARAK eli moniammatillinen riskinarviointikokous

Hyvinvointialueella toimii MARAK-työryhmä. MARAK tulee sanoista moniammatillinen riskinarviointikokous. MARAK-työryhmä ottaa vastaan lähisuhdeväkivallan kokijoita, tekee väkivallan uusiutumisen riskinarviointia sekä tarjoaa turvallisuutta parantavia toimenpiteitä.

Työryhmä koostuu hyvinvointialueen työntekijöistä, järjestötoimijoista sekä poliisista. Saat itse valita, ketä ammattilaisia toivot työryhmässä olevan läsnä. Työryhmässä saat käytännönläheisiä neuvoja siihen, mitä voit itse tehdä, että turvallisuutesi parantuu, sinulle tarjotaan tarvittavia palveluita ja sovitaan jatkosuunnitelmasta sekä seurannasta. Tarjottujen palveluiden vastaanottaminen on vapaaehtoista, mutta suotavaa. Ketään ei jätetä yksin. MARAK-työryhmästä saat lisätietoa väkivaltatyön koordinaattorilta, Meri Ala-Huikulta (meri.ala-huikku@hyvaep.fi, puh. 040 636 7209).

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyä sekä väkivallan eri osapuolille laadittuja palvelupolkuja kehitetään hyvinvointialueella Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa vuosina 2023–2024. Lisäksi hyvinvointialueella toimii Barnahus -hanke, jossa edistetään lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyviä teemoja.

Yhteystiedot

Meri Ala-Huikku

Väkivaltatyön koordinaattori

Alueelliset palvelut

Seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukikeskus eli SERI-keskus tarjoaa tukea kaikille yli 16-vuotiaille seksuaalista väkivaltaa kohdanneille.

Seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden keskuksen yhteystiedot

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Puh. 050 575 0541 (24/7)

Etelä-Pohjanmaan turvakoti (ensijaturvakotienliitto.fi)

Turvakoti on tarkoitettu perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille ja sen uhan alla eläville, ikään tai sukupuoleen katsomatta. Lähisuhdeväkivalta on väkivaltaa, jonka tekijä on nykyinen tai entinen puoliso tai kumppani, lapsi tai puolison lapsi, vanhempi, muu lähisukulainen tai muu läheinen ihminen.

Turvakotiin hakeutumisen syynä ei tarvitse olla fyysinen väkivalta. Väkivalta voi olla esimerkiksi henkistä, taloudellista tai seksuaalista väkivaltaa. Väkivalta voi olla myös vainoamista, kulttuuriin tai uskontoon liittyvää vallan väärinkäyttöä.

Turvakotiin voi tulla yksin tai yhdessä perheen kanssa.

Turvakoti on auki ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä.

Turvakodissa oleminen on aina asiakkaalle maksutonta.

Turvakoti on kodinomainen paikka, jossa väkivaltaa tai sen uhkaa kokenut saa suojan väkivallalta ja apua väkivallan loppumiseksi. Mahdollisuuksien mukaan turvakodista käsin voi käydä myös esimerkiksi töissä ja lapset päivähoidossa tai koulussa. Turvakoti tarjoaa akuuttiin tilanteeseen ammatillista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Kriisiavun lisäksi turvakodista saa tukea ja tietoa myös käytännön asioiden järjestämiseen. Turvakodilla etsitään yhdessä ratkaisuja ja voimavaroja turvallisempaan tulevaisuuteen. Asiakkaalle tai perheelle annetaan käyttöön oma huone. Turvakoti tarjoaa myös ruuan, liinavaatteet ja välttämättömät hygieniatuotteet turvakotiasumisen ajaksi. Turvakodissa on paikalla henkilökuntaa ympäri vuorokauden.

Turvakoti sijaitsee osoitteessa Simunantie 10 A, 60200 Seinäjoki. Turvakotiin voit tulla suoraan tai voit soittaa etukäteen numeroon 050 575 0541 (24 h). Turvakodille voi soittaa myös, jos olet huolissasi omasta, perheenjäsenen, sukulaisen, tuttavan tai asiakkaasi turvallisuudesta.

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Avopalvelut (ensijaturvakotienliitto.fi)

Yhteydenotot arkisin:

  • Vastaava väkivalta- ja kriisityöntekijä Peter Laitio puh. 044 760 6353, peter.laitio@enstu.fi
  • Väkivalta- ja kriisityöntekijä Hanna Hirsimäki puh. 044 977 2022, hanna.hirsimaki@enstu.fi
  • Väkivalta- ja kriisityöntekijä Saija Syväluoma (Suupohjan alue) puh. 050 300 4786, saija.syvaluoma@enstu.fi

Yhdistyksen avopalvelut tarjoavat apua ihmissuhteissa eteen tulleissa haasteissa ja kriiseissä. Väkivalta- ja kriisityöntekijämme tarjoavat tukea perhe- ja lähisuhdeväkivallan aiheuttaman tilanteen ratkaisemiseen ja kriisistä selviytymiseen.

Palveluihimme kuuluvat perhe-ja lähisuhdeväkivaltatyö, joka on tarkoitettu perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille, väkivaltaa käyttäneille tai sen käyttöä pelkääville ja sille altistuneille tai kokeneille lapsille, nuorille ja aikuisille. Palveluihin ovat tervetulleita kaikki sukupuoleen katsomatta. Väkivaltatyön avopalveluista voi saada apua esimerkiksi turvakotijakson jälkeen. Avopalveluihin voi tulla käsittelemään lähisuhteisiin liittyviä väkivaltakysymyksiä myös silloin, kun ei halua, tarvitse tai voi mennä turvakotiin. Väkivaltakokemuksen käsittelyllä pyritään vahvistamaan asiakkaan omaa osallisuutta ja elämänhallintaa sekä lisäämään itseymmärrystä väkivallan kierteen katkaisemiseksi ja väkivaltakokemuksesta selviytymiseksi.

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

  • Tiina Autio, toiminnanohjaaja, puh. 040 350 3923
  • Mirja Kallio, toiminnanohjaaja, puh. 040 517 5433

Rikosuhripäivystys (riku.fi)

RIKU tarjoaa käytännön neuvoja ja henkistä tukea rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville. Autamme rikoksen uhria toimimaan oikeuksiensa mukaisesti ja tuemme hänen selviytymistään rikoskokemuksesta.

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Puh. 06 421 4200 / 050 535 4751 (ma-ti, to-pe klo 9–12, ke klo 11–13)

Asiakkaat ohjautuvat perheneuvontaan joko omasta aloitteestaan tai palveluohjauksella. Perheneuvonnan palvelut ovat ilmaisia. Perheneuvonta tukee perheitä ja parisuhteita; parisuhdetta hoitamalla tuetaan samalla myös vanhemmuutta ja perheen lasten hyvinvointia. Perheitä autetaan myös erotilanteissa.

Perheneuvonnan kohderyhmänä ovat ensisijaisesti pariskunnat. Perheneuvoja tai työpari järjestää asiakkaille yksilö-, pari- tai perhetapaamisia tarpeen mukaan. Perheneuvonnassa pyritään tunnistamaan erilaisia parisuhdeväkivallan muotoja ja pareja autetaan väkivaltatyöhön sopivin menetelmin.

Keskuksella on AVI:n erosovittelulupa. Sovittelua tehdään Fasper-menetelmän mukaisesti.

Tapaamiset ovat luottamuksellisia. Asiakkaiden henkilötietoja ei luovuteta eikä käynneistä anneta lausuntoja. Poikkeuksena on huoli lasten turvallisuudesta. Laki velvoittaa työntekijät lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Perheasiain neuvottelukeskusten työtä koordinoi kirkon Kasvatus ja perheasiat -yksikkö. Asiakkailta ei edellytetä tai kysytä seurakunnan jäsenyyttä.

Etelä-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskuksessa käy vuositasolla noin 800 asiakasta. Tapaamiskertojen määrä vaihtelee. Toimialue kattaa koko Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen. Seinäjoen lisäksi sivutoimipisteet ovat Alajärvellä, Kauhavalla, Kauhajoella ja Alavudella.

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

puh. 050 476 7276 (ma-pe klo 10.30–12.30), mieli@kriisikeskussjk.fi

Tarjoamme matalan kynnyksen kriisiapua kaikille eri-ikäisille yksilöille, pariskunnille, perheille ja ryhmille Etelä-Pohjanmaalla. Tarjoamamme avun lähtökohtana on asiakkaan kokema kriisi. Emme tarvitse lähetettä ja asioinnistasi ei synny asiakasmerkintöjä. Sinä voit myös asioida halutessasi anonyymisti.

Apumme on lyhytkestoista (1–5 kertaa) ja perustuu myötätuntoiseen kohtaamiseen ja voimavarojen vahvistamiseen.

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Valtakunnalliset palvelut

Puh. 080 005 005

Nollalinja on ilmainen auttava puhelin, jonne voit soittaa mihin kellonaikaan tahansa, vuoden jokaisena päivänä.

Nollalinja auttaa:

  • kaikkia, jotka ovat kokeneet henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai väkivallan uhkaa läheisessä ihmissuhteessaan
  • naisia, jotka ovat kokeneet henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai väkivallan uhkaa
  • väkivaltaa kokeneiden läheisiä
  • ammattilaisia ja viranomaisia, jotka tarvitsevat neuvoja asiakastyöhönsä.
Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Puh. 050 476 8736 / 040 135 0200 (ti klo 10–11, ke-to klo 12–13)

Tukikeskus Varjo (varjosta.fi)

Eron jälkeisen vainon ja väkivallan tukikeskus. Tavoitteena eron jälkeisen vainon ja väkivallan kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainon ennaltaehkäisy.

Tukea myös ammattilaisille konfliktoituneisiin erotilanteisiin liittyvien riskitekijöiden tunnistamiseen sekä tukea ammattilaisille erilaisten työmenetelmien käyttöönotossa sekä asiakkaiden auttamisessa vaativissa erotilanteissa.

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Puh. 050 583 8321 / 050 340 9450

Etusivu – Taloudellinen väkivalta (taloudellinenvakivalta.fi)

Palvelemme taloudellisen väkivallan kokijoita ja ammattilaisia valtakunnallisesti suomen, ruotsin ja englannin kielillä.

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Puh. 044 751 1334

Miessakit ry (miessakit.fi)

Asiakkaaksi voivat hakeutua kaikki henkistä tai fyysistä väkivaltaa seurustelukumppaniaan, puolisoaan, lastaan tai muuta läheistään kohtaan käyttäneet miehet, sekä myös miehet, jotka pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa tai haluavat arvioida omaa ja perheensä avun tarvetta.

Asiakastyön lisäksi tarjotaan lähisuhdeväkivaltaan liittyvää konsultaatiota.

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Puh. 09 7562 2260 (pe klo 12–14)

Ehkäisevä väkivaltatyö (mariaakatemia.fi)

Ehkäisevä väkivaltatyö tarjoaa apua naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä henkistä tai fyysistä väkivaltaa.

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Naisenvakivalta.fi

Chat – chat on tarkoitettu naisille, jotka ovat huolissaan omasta aggressiivisuudestaan, ovat käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Chatissa voit jutella anonyymisti koulutetun päivystäjän kanssa.

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Puh. 040 554 8078 / 040 554 8017 / 040 829 4345

Keijun varjo (naisenvakivalta.fi)

Maksutonta tukea 15–28-vuotiaille nuorille naisille tunteiden, itsehillinnän ja väkivallan kysymyksiin jos pelkona on satuttaa muita tai itseään.

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Puh. 0800 02400 (tiistaisin 12–15), chat keskiviikkoisin 12–15

Turv@verkko-palvelut (naistenlinja.fi)

Turv@verkko-palvelut auttavat silloin kun asiakas kohtaa digitaalista väkivaltaa, kuten verkkohäirintää, kuvien levittämisellä uhkaamista, viesteillä vainoamista tai kun muu teknologiseen liittyvä tilanne huolettaa.

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Puh. 116 006 (auttava puhelin, ma-pe 9-20) / 0800 161 177 (juristin neuvonta ma-to 17-19)

Rikosuhripäivystys (riku.fi)

RIKU tarjoaa käytännön neuvoja ja henkistä tukea rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville. Autamme rikoksen uhria toimimaan oikeuksiensa mukaisesti ja tuemme hänen selviytymistään rikoskokemuksesta.

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Puh. 0800 97899 (kriisipäivystys, ma-to klo 9–15, viikonloppuina, pyhinä ja niiden aattoina klo 15–21) / 0800 97895 (juristin päivystys, ma-to klo 11–16)

Raiskauskriisikeskus Tukinainen (tukinainen.fi)

Raiskauskriisikeskus Tukinainen antaa tukea, apua ja neuvontaa seksuaalirikosten uhreille, heidän läheisilleen ja uhrien parissa työskenteleville. Palvelemme kaikkia sukupuolesta riippumatta.

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Puh. 0800 06776 (ma klo 12–15, ke klo 10–13)

Suvanto ry (suvantory.fi)

Suvanto ry tarjoaa ilmaista ammattiauttajan neuvontaa ja keskusteluapua luottamuksella ikääntyneille ja heidän hyvinvoinnistaan huolestuneille. Suvantolinjalla autetaan puhelimitse kaikkia väkivallan eri osapuolia ja toimitaan yhteistyössä eri auttajatahojen kanssa kaltoinkohtelu- ja väkivaltatilanteissa.

Myös ammattilaisille on konsultaatiomahdollisuus ikäihmisiin kohdistuvaan väkivaltaan, kaltoinkohteluun ja laiminlyöntiin liittyviin kysymyksiin.

Joupin neuvola

Hallituskatu 20

Nuorten tukitapaamisten ajanvaraus (nuortenexit.fi)

Tarjoamme Nuorten Exitissä Teams-etäyhteydellä lyhytkestoista keskusteluapua 13–29-vuotiaille nuorille. Tuemme nuoria kaikissa omiin rajoihin, seurusteluun, seksuaaliseen häirintään ja väkivaltaan sekä vastikkeellisen seksiin liittyvissä tilanteisissa.

Nuorten Exit tarjoaa lyhytkestoista keskusteluapua myös nuoren vanhemmille ja muille läheisille, joiden nuorta seksuaaliväkivallan teemat koskettavat. Ammattilaisen kanssa voit puhua myös muun muassa seksuaalisuuden ja seksuaaliväkivallan aiheiden käsittelystä nuoren kanssa sekä saada tukea omaan jaksamiseen.

Joupin neuvola

Hallituskatu 20