H01 Naistenosasto

Raskaana ollessasi voit tarvita osastohoitoa esimerkiksi ennenaikaisten supistusten, verenpaineen nousun tai synnytyksen käynnistämisen vuoksi. Tulet osastolle poliklinikalta tai synnytysvastaanotolta.

Synnytyksen jälkeen siirryt vauvasi ja puolisosi tai mahdollisen tukihenkilösi kanssa osastolle, kun sinun ja vauvasi vointi on tasainen, aikaisintaan kahden tunnin kuluttua synnytyksestä. Synnytyksen jälkeen vierihoito on yhteisen elämänne opettelua: vauvan hoitoa, imetyksen harjoittelua ja vauvan viesteihin vastaamista. Henkilökunta ohjaa ja tukee sinua ja puolisoasi vauvan hoidossa ja omassa toipumisessasi yksilöllisten tarpeittenne mukaan. Sinulle ja puolisollesi voidaan järjestää perhehuone osaston paikkatilanteen mukaan.

Noudatamme osastolla WHO:n vauvamyönteisyysohjelman linjauksia. Tavoitteemme on, että saisit sairaalahoitosi aikana hyvät valmiudet vauvasi ruokkimiseen ensisijaisesti imettäen ja että pärjäisit itsenäisesti ja turvallisesti kotona vauvasi kanssa.

Jos vauvasi tarvitsee tehostettua hoitoa syntymän jälkeen, hoidamme sinua ja puolisoasi naistenosastolla tai pääset vastasyntyneiden tehon perhehuoneeseen tilanteesta riippuen.

Perhepesä

Perhepesä on tarkoitettu perheille, jotka haluavat synnytyksen jälkeen olla omassa rauhassaan, aktiivisia ja omatoimisia vauvansa hoidossa. Edellytyksenä on perusterve äiti ja vauva, mukana oleva puoliso, hyvin sujunut raskaus ja mutkattomasti sujunut alatiesynnytys. Perhepesähoitoon kuuluu kätilön tapaaminen kolmesti vuorokaudessa perheelle sopivaan aikaan koko hoitojakson ajan. Muutoin perheellä on rauha tutustua toisiinsa omassa huoneessaan sairaalassa, jossa apu on kuitenkin tarvittaessa ihan oven takana.

Epidemiatilanteen salliessa myös vauvan sisarus on tervetullut Perhepesään. Otathan sisarukselle mukaan matkasängyn ja ruuat, ruokien jääkaappisäilytys ja lämmitys on mahdollista. Fyysisesti Perhepesä sijaitsee naistenosastolla. Perhepesähoitoa voi suunnitella etukäteen, mutta se ei ole välttämätöntä.

Naistenosastolle tulet potilaaksi joko kutsuttuna tai päivystyksenä naistenpoliklinikalta tai synnytysvastaanotolta esimerkiksi leikkauksen, gynekologisen syövän tai tulehduksen vuoksi. Voit saada hoitoa myös keskenmenon tai raskaudenkeskeytyksen vuoksi. Suunniteltuun leikkaukseen tulet leikkauspäivän aamuna suoraan LEIKO-yksikköön ja vasta toimenpiteen jälkeen naistenosastolle.

Vastasyntyneen perheen elämässä riittää kaikenlaisia vaiheita. Useimmat niistä menevät ohi ihan itsellään, mutta joskus tarvitaan asiantuntijan apua. Tärkeintä on, että vauvasi saa paljon rakkautta, huolenpitoa ja läheisyyttä. Sairaalassa oloaikana pyrimme evästämään tulevaan mahdollisimman paljon. Toivomme, että esität rohkeasti kysymyksiä ja kerrot, mihin tarvitsette tukea.

Synnytyssairaalan henkilökunta
Vauvamyönteinen sairaala
WHO/UNICEF

Olette saaneet nautiskella ihokontaktista heti vauvan syntymän jälkeen, mikäli sekä äidin että vauvan vointi on sen sallinut. Vauva on saanut hakeutua rauhassa rinnalle ja imeä ensimmäisen kerran. Ensimaito eli kolostrum on ravinteikasta ja täynnä hyviä vasta-aineita vauvallesi. Ensi-imujen jälkeen vauva saattaa levätä useamman tunnin.

Vauva on hyvä ottaa rinnalle heti, kun hän alkaa osoittaa merkkejä imemishalukkuudesta. Itku on vasta myöhäinen merkki nälästä.

Vauvan merkkejä imemishalukkuudesta: 
– availee suutaan ja kääntää päätään sivulle
– lipoo kieltään
– vie kättä suuhun
– imee sormiaan tai nyrkkiään.

Vauvasi saa olla vierihoidossa ympäri vuorokauden, mikäli vauvan vointi ei vaadi tarkempaa tarkkailua. Hoitamalla vauvaa itse opit tuntemaan vauvasi nopeammin. Vauva kuuntelee jo kohdussa, siksi vauva usein rauhoittuu kuullessaan vanhempien ja sisarustensa ääniä. Vastasyntynyt katselee mielellään kasvoja. Kun pidät vauvaa sylissäsi rinnan korkeudella, hän näkee sinun kasvosi. Vauva saa tuntoaistin kautta tietoa ympäröivästä maailmasta ja hän nauttii rauhallisesta käsittelystä ja läheisyydestä.

Ihokontakti on vastasyntyneen luonnollinen olotila

Ihon kosketus ja läheisyys muistuttavat vastasyntynyttä kohtuajasta. Vauvalla on hyvä ja turvallinen olo molempien vanhempien lähellä. Iholla vauvalla herää usein halukkuus imemistä kohtaan. Ihokontakti rentouttaa myös äitiä ja saa maidon herumaan ja nopeuttaa maidonnousua rintoihin. Ihokontakti auttaa myös pitämään vauvan lämmön ja verensokerin tasaisempana, rauhoittaa itkuista ja virkistää väsynyttä vauvaa. Ihokontaktia on hyvä jatkaa myös kotiuduttuanne sairaalasta.

Vanhempien ja lapsen varhainen vuorovaikutus  on molemminpuolista tarpeisiin vastaamista ilmein ja elein, sekä lempeästi vauvalle jutellen. Varhaisimmat vuorovaikutusta muodostavat tekijät ovat tuoksut, vanhemman kosketus, ihokontakti, kuulohavainnot ja rintaruokinta.

Vauvan hoitamisen kautta vanhemmat oppivat ymmärtämään vauvansa tarpeita ja vastaamaan niihin. Vauvan tarpeisiin vastaaminen, hellä kosketus ja hyväksyvä katse ovat merkittäviä tekijöitä varhaisen kiintymyssuhteen muodostumisessa.

Ensimmäiset kuukaudet ja vuodet  luovat pohjan ihmisen myöhemmälle psyykkiselle kehitykselle. Vauvalla ei ole muuta keinoa helpottaa pahaa oloaan kuin hakemalla turvaa vanhemmistaan. Vanhempien täytyy hakea apua, mikäli tuntuu, että voimavarat eivät riitä vauvan tarpeisiin vastaamiseen tai vauvaa ei pysty käsittelemään hellästi. Ensimmäinen osoite hakea apua on oma neuvola.

• Neuvoloidon yhteystiedot – Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Ensimmäiset päivät

Naistenosastolla on mahdollista yöpyä perhepesässä omassa rauhassa, perhehuoneessa tai kahden hengen potilashuoneessa tarpeen ja tilanteen mukaan. Mikäli kaikki on kunnossa ja etukäteen suunniteltua, voitte vauvan kanssa nopeimmillaan kotiutua jo muutaman tunnin kuluttua synnytyksestä. Lastenlääkäri tarkistaa vauvan aina ennen kotiutumista. Jos kotiudutte aikaisemmin kuin 36 tuntia synnytyksestä, lastenlääkärin uusintatarkistus on sairaalassa 2–5 vuorokauden kuluttua.

Ensimmäisenä vuorokautena vauvan on hyvä ruokailla vähintään 6–8 kertaa, eikä haittaa, vaikka kertoja olisi enemmänkin. Vauvaa on hyvä pitää ihokontaktissa mahdollisimman paljon imetyshetkien lisäksi.

Vauva pissaa ensimmäisenä vuorokautena yleensä vähintään kerran, toisena vuorokautena kaksi kertaa ja niin edelleen. Viidennestä vuorokaudesta eteenpäin pissoja on hyvä tulla vähintään viisi vuorokaudessa. Alkupäivinä vauva ulostaa tummaa lapsenpihkaa. Se muuttuu vähitellen kellertävämmäksi ja ryynimäiseksi maitokakaksi, kun vauva saa äidinmaitoa.

Ruokailuhetket, samoin kuin pissat ja kakat kannattaa aluksi merkitä ylös, jotta muistaisit ne paremmin.

Vauvan seuranta osastolla

Osastolla ollessa vauvan yleisvointia, painoa, imemisen onnistumista ja mahdollisia oireita, kuten kellastumista tai tulehduksen oireita, seurataan tarkasti. Osastolla tarkistetaan myös vauvan hapetusarvo, bilirubiini, kuulo ja vastasyntyneen aineenvaihduntaseula. Tarpeen mukaan vauvalta voidaan seurata myös verensokereita.

Toisena vuorokautenaan vauva aloittaa yleensä ensimmäisen tiheän syömisen kauden. Tiheän imun kausia on muutamien viikkojen välein ja ne kestävät parista päivästä noin viikkoon. Tällöin vauva haluaa syödä tiheään, imien lähes jatkuvasti muutaman tunnin ajan ja levätä sitten tunnin tai pari. Tiheä imu ei kerro siitä, etteikö sinulta tulisi riittävästi maitoa, vaan tiheällä imulla vauva nostattaa maitomäärän sopivalle tasolle. Näin vauva myös varmistaa, että hänestä huolehditaan.

Toisen vuorokauden aikana ja tästä eteenpäin imetyskertoja tulisi olla vähintään kahdeksan kertaa päivässä, mielellään enemmänkin. Ei haittaa, vaikka et tiedä, milloin edellinen syöttö loppui ja uusi alkoi.

Jos vauva ei herää itse syömään, on ihokontakti hyvä keino houkutella vauva rinnalle. Myös keinuttelu ja vaipanvaihto ovat hyviä herättelykeinoja. Muista pyytää apua hoitajaltasi imetysasentojen kanssa tai mikäli olet epävarma vauvan imuotteesta.

Lastenlääkärin tarkistus

Vauvan ollessa noin kahden vuorokauden ikäinen lastenlääkäri tarkastaa vauvan voinnin ja arvioi kotiinlähtökunnon. Tarkastus tehdään vanhempien läsnä ollessa. Tarvittaessa lastenlääkäri ohjaa jatkotutkimuksiin ja tekee lähetteet eri poliklinikoille. Voit samalla kysyä lastenlääkäriltä lapsen terveyteen liittyvistä asioista.

Ensimmäisen vuorokauden aikana vauva voi nukkua ja syödä hyvinkin epäsäännöllisesti, koska ei ole vielä vakiinnuttanut rytmiään. Vauvaa ei tarvitse herätellä syömään, jos imetyksen turvamerkit täyttyvät ja hyviä syöttökertoja tulee noin 7–8 kertaa vuorokaudessa. Yösyötöt ovat tarpeellisia ensimmäisinä kuukausina vauvan kasvun ja maidonerityksen kannalta.

Levotonta vauvaa voi rauhoittaa esim. ihokontaktilla, käärimällä vauvan kapaloon, rauhallisella hieronnalla, sivelyllä tai keinutuksella. Kantoliinasta tai -repusta voi olla apua arjessa, kun vauva kaipaa läheisyyttä ja turvallisuutta.

Kumppanin ja läheisten tuki koko imetyksen ajan on todella tärkeää imetyksen onnistumiselle. Imettävä äiti tarvitsee rohkaisua ja tsemppausta erityisesti tiheiden imujen kausina tai muutoin haastavina aikoina, jotta maito riittäisi ja kaikki sujuisi hyvin. Äitiä auttavat myös valmiiksi tehdyt ruoat ja välipalat sekä kotitöiden jakaminen. Veden tai muun mieluisan juomisen tarjoaminen imettävälle äidille on tärkeää, koska imettäessä äidin janontunne voi olla valtava.

Seurantalomake ja kotiutumisen tarkistuslista

Voit täyttää seurantalomaketta tukkimiehen kirjanpidolla. Tulosta oma seurantalomake tästä linkistä. 

Merkitse kotiutumisen tarkistuslistaan ne aiheet, joista haluaisit  lisätietoa tai keskustella vielä kotiutumistilanteessa. Käymme näitä läpi sairaalassa ollessanne. Tulosta oma kotiutumisen tarkistuslista tästä linkistä.

Vauvan puhtaus

Vauvan silmät on hyvä puhdistaa heti alusta asti kerran päivässä lämpimään veteen kostutetulla vanulapulla. Silmät puhdistetaan ulkonurkasta sisänurkkaan päin, kumpikin silmä omalla vanulapullaan. Näin mahdollinen rähmäisyys ei tartu silmästä toiseen.

Suun  ympärystä, korvataustat ja mahdolliset kaulan poimut voi tarvittaessa puhdistaa kostealla vanulapulla ja taputella kuiviksi esimerkiksi harsolla.

Peppu pestään aina kakkavaipan vaihdon yhteydessä.

Napa puhdistetaan päivittäin juoksevaan veteen kostutetuilla pumpulipuikoilla aivan napatyngän juuresta. Puhdistuksen voi tarvittaessa tehdä useamman kerran päivässä. Napa pitää kuivata hyvin pesujen jälkeen kuivalla vanupuikolla. Haiskahtavaa napaa voi puhdistaa antiseptisellä aineella. Napatynkä irtoaa yleensä 1–2 viikon kuluttua syntymästä. Irtoamisen yhteydessä saattaa erittyä veristä eritettä, jolloin napaa voi puhdistaa useamminkin. Jatka puhdistusta niin kauan kuin navasta tulee eritettä. Jos napa haisee voimakkaasti, erittää märkäistä eritettä tai navan ympäristö punoittaa, ota yhteyttä neuvolaan.

Vauvan kynnet voi leikata ensimmäisen kerran kahden viikon iässä. Tätä ennen vauvan käsissä voi pitää tumppuja tai sukkia, jos vauva raapii itseään.

Vauvan hiusten harjaaminen estää karstan kerääntymistä päänahkaan. Jos karstaa tulee, sen voi poistaa hoitoöljyllä. Öljyä levitetään hiuspohjaan muutama tunti ennen kylpyä. Kylvyssä karstaa voi rapsuttaa irti varovasti kamman avulla. Lopuksi päänahka ja hiukset pestään.

Vauvan kylvetys

Vauva on hyvä kylvettää kerran tai kaksi viikossa. Vauvan pesuun käytetään pelkkää vettä, sillä saippua kuivattaa vauvan ihoa. Vauvan tulisi olla rauhallinen ja kylpyvesi ihonlämpöistä. Laske vauva kylpyveteen varovasti totutellen. Pese ensin pää, sitten kaula, kainalot, kädet ja vatsa sekä jalat. Voit kääntää vauvan vielä vatsalleen ja pese niska, selkä ja pylly. Tarkkaile, että vauvan kasvot eivät osu veteen.

Ihopoimujen ja taipeiden puhdistus ja kuivaus on erityisen tärkeää kylvyn yhteydessä. Jos lapsen iho on kovin kuiva, kylpyveteen voi lisätä ruokalusikallisen hoitoöljyä. Mikäli napatynkä ei ole irronnut, kylpyvettä laitetaan vain pieni määrä, ettei napa peity vedellä.

Vauva saunassa

Vasta noin puolivuotiaan vauvan voi viedä hetkeksi saunaan lempeään lämpöön. Pienen vauvan elimistö ei ole sopeutunut suuriin lämpötilaeroihin.

Vauvan nukuttaminen

Vauvan turvallinen nukkumispaikka vanhemman nukkuessa on vauvan oma sänky. Vauva voi nukkua turvallisesti vieressä tai ihokontaktissa vanhemman ollessa hereillä ja tarkkaillessa vauvaa. Vauvaa suositellaan nukutettavaksi vanhempien kanssa samassa huoneessa ainakin vuoden ikäiseksi. Vauvan sänky kannattaa pitää vanhempien sängyn lähellä. Tällöin vanhempien on helppo seurata vauvan vointia ja rauhoittaa vauvaa.

Vauvaa nukutetaan selällään, koska selinmakuu on turvallisin nukkumisasento. Kylkimakuuta tai vatsallaan nukkumista ei suositella. Kun vauva alkaa itse kääntyillä selältä vatsalle, hän voi nukkua haluamassaan asennossa. Hereillä olevaa vauvaa on hyvä pitää valvottuna vatsallaankin kehittymisen tukemiseksi.

Yksipuolinen asento nukkuessa tai sylissä voi muovata vauvan vielä luutumassa olevia kallon luita vinoon. Vauvan nukkumapaikka kannattaa valita niin, että nukkuessaan selällä vauva saa ärsykkeitä molemmilta puolilta. Nosta ja laske vauvaa kylkiasennon kautta vuorotellen puolia. Seurustellessa ohjaa vauvan katse ja pää keskiasentoon, vauvaa sylitellessä ja kantaessa käytä monipuolisesti erilaisia asentoja. Totuta vauvaa alusta alkaen vähitellen vatsallaan oloon esimerkiksi ihokontaktissa. Huolehdi silloinkin, ettei pää käänny aina samalle sivulle.

Tarkkaile vauvan lämpöä ja säätele sitä tarvittaessa vaatetuksella. Vauvan ei ole hyvä olla liian kuumassa, mutta ei myöskään kylmissään.

Mikäli kallossa on litteyttä, pyri nukuttamaan vauva niin, ettei litistyneellä puolella ole painoa. Syöttäessä tai sylitellessä suosi asentoa, jossa vauvan pää on kääntyneenä vastakkaiselle puolelle. Vatsalla ja selällä maatessa houkuttele vauvaa kääntämään päätään myös vaikeammalle puolelle. Ohjaa ja avusta pään kääntämistä, mikäli vauva ei vielä seuraa katseellaan.

Vauvan sängyssä ei ole turvallista pitää pehmoleluja, tyynyjä, pehmusteita tai irrallisia vuodevaatteita, jotka voivat painua vauvan suun ja sierainten päälle. Vauvan patjan tulee olla napakka ja lakanat kiinnitettynä niin, etteivät ne pääse kietoutumaan vauvan ympärille. Vauvan ei tulisi nukkua ilman valvontaa auton turvakaukalossa, eikä turvakaukaloa suositella vauvan tavanomaiseksi nukuttamispaikaksi.

Ulkoilu

Monet lapset nukkuvat hyvin ulkona. Kesällä syntyneen vauvan voi viedä ulos heti sään salliessa, mutta muina vuodenaikoina syntyneitä vauvoja on hyvä pitää sisällä ensimmäiset kaksi viikkoa. Ulkoilu aloitetaan varovasti totutellen ja sopivasti puettuna. Aluksi ulkoillaan 15–30 minuuttia kerrallaan. Vähitellen aikaa voi pidentää koko syöttöväliksi. Talvella ulkoilun pakkasraja on -10 asteesta -15 asteeseen tuulen voimakkuudesta ja muista sääoloista riippuen. Vaunussa on hyvä pitää lämpömittaria varsinkin kesällä, jolloin lämpö voi auringossa kohota liikaa.

Tehkää yhdessä sitä mikä teille tuo hyvää mieltä. Liiku, ihmettele ja nauti vauvan kanssa.

Imetyksen etuja

Äidinmaito on vauvalle parasta mahdollista ravintoa. Äidinmaidon ravintoaine-, suola- ja vitamiinikoostumus vastaa kaikkein parhaiten nopeasti kasvavan vastasyntyneen ja imeväisen tarpeita lukuun ottamatta D-vitamiinia. Vain äidinmaidosta vauva saa runsaasti vasta-aineita taudinaiheuttajia vastaan. Kuuden kuukauden täysimetys antaa lapsen immuunipuolustuksen ja suoliston kehittyä parhaalla tavalla. Kannustamme imettämään, koska imetys antaa tutkitusti suojaa vauvalle ja äidille monia sairauksia vastaan. Vauvaa imetys suojaa muun muassa astmalta sekä allergioilta ja äitiä imetys suojaa muun muassa rintasyövältä. Kaikki imetys, myös osittainen, on hyväksi.

Imetys vaikuttaa äidin hormonitoimintaan ja nopeuttaa näin äidin palautumista raskaudesta ja synnytyksestä. Imetyksen aikana erittyvät hormonit supistavat kohtua, jolloin verenvuodon ja kohtutulehduksen riskit vähenevät. Raskauden aikana noussut paino laskee usein nopeammin imetettäessä. Lisäksi riski sairastua rinta- ja munasarjasyöpään vähenee imetyksen myötä.

Vähintään vuoden jatkuvalla imetyksellä on myönteinen vaikutus lapsen tiedon käsittelyyn liittyvien aivotoimintojen, esimerkiksi muistin, ymmärryksen ja oppimisen kehitykselle. Tämänkin jälkeen imetystä voi hyvin jatkaa niin kauan kuin äiti tai lapsi haluavat.

Imetys edistää äidin ja lapsen luonnollista kiinteää yhteyttä. Imetystilanne mahdollistaa luonnostaan lapsen kehityksen kannalta tärkeät katse- ja ihokontaktit. Alussa imetys vaatii usein panostusta ja sitoutumista vanhemmilta, mutta käyntiin lähdettyä imetys on helppo, hygieeninen ja taloudellinen tapa ruokkia vauvaa.

Äidinmaidon koostumus

Äidinmaidon koostumus muuttuu vauvan tarpeiden mukaan. Ensimmäisinä päivinä erittyvä kolostrum eli ternimaito on vastasyntyneen parasta ravintoa. Kolostrum on väriltään harmahtavaa tai kellertävää ja sitä erittyy alkuun vähän, mutta se on erittäin ravintorikasta ja sisältää erittäin paljon vauvan immuunipuolustukselle tärkeitä vasta-aineita.

Varsinainen maidoneritys käynnistyy toisesta neljänteen päivään synnytyksen jälkeen. Vauvan imiessä rintaa erittyy alkuun etumaitoa, joka on koostumukseltaan sokeripitoista ja sisältää vähän rasvaa. Vauvan jatkaessa imemistä alkaa erittyä takamaitoa, joka sisältää enemmän rasvaa ja täyttää suurimman osan vauvan energiantarpeesta. Tämän vuoksi vauvan voi antaa imeä yhtä rintaa niin kauan kuin haluaa. Jos maitomäärää haluaa tai pitää kasvattaa ensipäivinä tai myöhemmin, vauvaa voidaan vaihtaa rinnalta toiselle heti, kun tehokas imeminen loppuu. Vauvaa voi vaihtaa puolelta toiselle niin kauan, että hän on tyytyväinen.

Vauvantahtinen imetys

Jo raskauden aikana rinnat ovat valmistautuneet imetykseen ja tiheät imetykset nopeuttavat maidoneritystä. Vauvantahtisessa imetyksessä vauva itse määrää syöttörytmin. Maitomäärä mukautuu näin parhaiten vauvan tarpeisiin. Ensimmäisinä päivinä vastasyntynyt imee 1–3 tunnin välein tai haluaa olla rinnalla koko ajan. Rintaa voi tarjota aina, kun vauva hamuilee sitä. Itku on myöhäinen merkki nälästä. Maitomäärän tasaannuttua imetyskerrat yleensä harvenevat. Tyypillisesti vauva syö 8–12 kertaa vuorokaudessa.

Tiheän imemisen kaudet

Vauvalle tulee kausia, jolloin hän syö tiheämmin, jopa tunnin välein, tai pitkään, jopa monta tuntia lähes tauotta. Nämä lisäävät luonnostaan tarvittavaa maitomäärää. Tällaisia tiheän imun kausia voi tulla useampiakin imetyksen aikana yksilöllisiin aikoihin. Usein tankkauskaudet ajoittuvat 1–2 vuorokauden, 5–7 vuorokauden, 2–3 viikon, 5–6 viikon, 3 kuukauden ja 6 kuukauden kohdalle.

Maitoa riittävästi

Imetysasento

Äidin tulisi heti alusta asti huolehtia, että imetysasento on mukava ja mahdollisimman rento. Pitkä imetysaika jännittyneessä asennossa aiheuttaa niska- ja hartiakipuja ja voi estää maidon herumista. Tyynyistä saat apua mukavan asennon löytämisessä. Valitse itsellesi paras imetysasento. Rinta tyhjenee parhaiten vauvan leuan puolelta. Levollisin asento äidille on selällään puoli-istuvassa asennossa, jolloin vauva voi olla rinnalla ilman vaatteita tai vaatteet päällä vatsallaan. Imettää voi tuolilla istuen, seisten tai nelinkontin. Välillä voi imettää myös nurinpäin, jolloin vauvan jalat ovat imetettävän rinnan puoleista kainaloa kohti. Oikean imemisotteen saaminen rinnasta on tärkeää.

Hyvälle imemisotteelle on tunnusomaista, että
– ihokontaktissa on helpompi saada hyvä imetysasento ja vauvan ottaa kiinni isommalla otteella.
– äidin asento on mukava.
– vauva on kääntyneenä äitiin päin, pää ja vartalo suorassa linjassa.
– vauvan nenä on nännin kohdalla ennen rintaan tarttumista.
– vauva kallistaa päänsä taaksepäin ja vauvan suu on täysin auki ja rinta syvällä suussa.
– vauvan leuka on kiinni äidin rinnassa.
– vauvan alahuuli työntyy kaksin kerroin ulospäin.
– äidin nännipiha on lähes kokonaan rinnan alapuolelta ja suurimmaksi osaksi myös yläpuolelta vauvan suussa.
– vauvan kieli on rinnanpään alapuolella ja peittää alaikenen ja osan alahuulta.
– vauvan nieleminen saattaa kuulua, mutta muita ääniä, esimerkiksi naksumista, ei kuulu.
– rinta pysyy tasaisesti vauvan suussa myös imemistaukojen aikana.
– vauva imee rytmikkäästi.
– imetys ei tee kipeää.
– imetyksen jälkeen rinnanpää ei ole muovautunut litistyneeksi tai ole valkoinen.

Mikäli rinnat ovat niin täydet, ettei vauva saa otetta, voit lypsää ennen imetystä rintaa pehmeämmäksi. Jos maidon tulo on runsasta, lypsä etumaito pois, jotta vauvasi saa rasvaisempaa takamaitoa.

Jos rinnasta tulee runsaasti verta, vuotava rinta tyhjennetään lypsäen, koska vauva oksentaa verisen maidon pois. Kone- ja käsinlypsystä saat ohjeistusta hoitajaltasi.

Opettelua ja ohjausta

Imetys onnistuu useimmiten, kun
– luotat itseesi ja vauvan antamiin viesteihin
– vauvan imemisote on hyvä
– vauva saa syödä niin usein ja pitkään kuin haluaa
– saat tukea imetykseen läheisiltäsi
– tarvittaessa käytössäsi on oikeanlaiset apuvälineet
– saat ohjausta ja tukea tarpeen mukaan imetyksen eri vaiheissa.

Jos imetys ei onnistu

Imetys on joskus haasteellista esim. vauvan huuli- ja suulakihalkion vuoksi. Tällaisessa tilanteessa maitoa voi lypsää vauvan tarpeisiin. Joskus voi äidin sairaus tai lääkitys estää sekä imetyksen että lypsämisen. Näissä tilanteissa keskustellaan aina vanhempien kanssa miten toimitaan ja miksi.

Aina imetys ei onnistu sinnikkäästä yrityksestä huolimatta ja tällöin turvaudutaan hyvillä mielin pullosyöttöön. Osastolta ja neuvolasta saat ohjeet vauvantahtiseen, tahdistettuun pulloruokintaan. Korvikkeen käyttö aloitetaan tavallisella lehmänmaitopohjaisella korvikkeella. Jos korvike ei tunnu sopivan vauvalle, voit kokeilla eri merkkistä korviketta.

Pulloruokinta on yhteistyötä ja mukavaa vuorovaikutusta vauvan kanssa. Ruokailun aikana on tärkeää, että aikuinen seuraa vauvan viestejä ja vastaa niihin. Älä koskaan jätä vauvaa yksin syömään paikoilleen tuetusta pullosta.

Imetyksen epäonnistuminen jostain syystä voi aiheuttaa äidissä monenlaisia tunteita – surua, jopa vihaa ja ahdistusta. Näitä tunteita ei tarvitse pelästyä, mutta niistä kannattaa keskustella kumppanin ja neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Apua ja tukea imetykseen tai pulloruokintaan on saatavilla eikä imetyksessä epäonnistuminen tee äidistä yhtään huonompaa vanhempaa kuin kenestäkään muusta äidistä.

Imetyksen aloituksen viivästyminen

Jos vauvasi ei voi imeä rintaa rintaa ennenaikaisuuden tai sairauden vuoksi, aloita lypsäminen käsin tai rintapumpulla viimeistään kahden tunnin kuluessa synnytyksestä, jos vointisi sen sallii. Varhainen imetyksen aloitus mahdollistaa parhaiten riittävän maidonerityksen. Äidinmaito on vauvalle parasta ravintoa ja antaa vastasyntyneelle infektiosuojaa ja on hyväksi hänen suolistolleen. Ensimaito (kolostrum) on paksua ja aluksi sitä erittyy vain muutama pisara. Ennenaikaiselle vauvalle ovat muutamatkin maitotipat erittäin tärkeitä.

Ensimmäisinä 3–4 päivänä voit lypsää käsin tai koneella. Konelypsy tulisi aloittaa jo viimeistään yhden vuorokauden kuluttua. Rinnan kevyt hieronta parin minuutin ajan ennen lypsyä ja lypsyn aikana auttaa maidontuloon. Päivässä on hyvä olla kahdeksan lypsykertaa ja myös yöllä olisi hyvä lypsää ainakin kerran. Tiheät lypsyt lisäävät maitomäärää ja estävät rintojen pakkaantumista. Kun maitoa alkaa erittyä paremmin, on lypsyaika yleensä noin 10–15 minuuttia rintaa kohden tai niin kauan kuin maitoa heruu. Jos maitomäärät ovat 7–10 päivän kohdalla hyviä, voi lypsykertoja harventaa. Huoli vauvan voinnista voi heijastua tilapäisesti maitomäärään.

Rintapumppuja lypsämiseen on sekä naistenosastolla että vastasyntyneiden teholla. Jos kotiudut sairaalasta ennen vauvaa, saat rintapumpun lainaksi äidinmaitokeskuksesta.

Maidon säilyttäminen sairaalassa

Lypsyn jälkeen maito säilyy sairaalassa jääkaapissa 48 tunnin ajan. Voit viedä naistenosastolla lypsämäsi maidon vastasyntyneiden teholle samalla, kun menet katsomaan vauvaa.

Jos maitoa ei anneta 6 tunnin kuluessa omalle vauvalle, maito jäähdytetään hanan alla tai vesihauteessa ja säilytetään jääkaapissa. Jos maitoa ei käytetä tuoremaitona vauvalle 48 tunnin aikana, maito lähetetään äidinmaitokeskukseen, jossa se pakastetaan omalle vauvalle.

Omat maidot käsitellään äidinmaitokeskuksessa erikseen. Laita lypsypullon kylkeen tunnisteeksi teippi, johon kirjoitat nimesi, päivämäärän ja lypsyn kellonajan.

Käsinlypsäminen

Käsinlypsettäessä äidin asento voi olla hieman etukumara. Jos lypsäminen koskee, tekniikka ei ole oikea.
1.  Rintaa voidaan valmistella lypsämistä varten hieromalla kevyesti kämmenotteella.
2.  Seuraavaksi rintaa hierotaan nännipihaa kohti herumisrefleksin laukaisemiseksi.
3.  Sormet ja peukalo asetetaan nännipihan molemmin puolin, peukaloa ja etusormea painetaan kevyesti yhteen ja samanaikaisesti taaksepäin rintakehää kohti. Muut sormet jäävät tukemaan kevyesti rintaa.
4. Peukaloa ja etusormea painetaan yhteen tumman nännipihan ja rinnan vaalean ihon liittymiskohdasta ja lypsetään ”rullaavalla” liikkeellä, jolla pyritään jäljittelemään vauvan imemisrytmiä.
5. Lypsettäessä käden asentoa siirretään rinnan ympäri, jotta koko rinta saadaan tyhjennettyä. Rinnan ihon hankaamista ja venyttämistä vältetään. Rinta ei tyhjene nännistä puristamalla.
6. Ennen käden siirtämistä toiseen kohtaan, rintaa voidaan kevyesti hieroa.
7. Yhtä rintaa lypsetään vähintään 3–5 minuuttia, kunnes heruminen loppuu ja sitten lypsetään toinen rinta.
8. Lypsäminen toistetaan vielä molemmista rinnoista. Äiti voi käyttää kunkin rinnan puoleista kättä tai vaihdella käsiään, jos ne väsyvät.

Terveyskylästä löydät imetystä ja äidinmaidon lypsämistä tukevia videoita.

Rintakumin käyttö

Rintakumia käytettäessä voi maidontuotanto jäädä vähäisemmäksi rinnan vähäisemmän stimulaation vuoksi. Tästä syystä rintakumista olisi hyvä pyrkiä eroon. Hyvä imetysasento on tärkeä, kun vauvaa aletaan vierottaa rintakumista, joten vauvan tulisi olla oikeassa asennossa.

Vauvaa autettaessa rinnalle, voi alussa käyttää hampurilaisotetta tai U-asentoa, jossa rintaa tuetaan, peukalo toisella puolella rintaa ja muut sormet toisella puolella riittävän kaukana nännipihasta. Näin saat muotoiltua nännin rintakumin kaltaiseksi. Vauvan pitää avata suu suurelle, jolloin vauva tuodaan nänniin nopeasti kiinni. Voit pumpata käsin tai koneella muutaman minuutin ennen rinnalle laittoa nännin muotoilemiseksi ja herumisen käynnistämiseksi, jotta vauvan olisi helpompi aloittaa imeminen.

1. Kostuta rintakumi vesijohtovedellä.
2. Käännä rintakumi nurinpäin siten, että ulkoreunat kääntyvät reilusti ja nänniosa taipuu puoliksi nurinpäin.
3. Laita nurinpäin käännetty kumi tiiviisti nännin ja nännipihan päälle niin, että kumi imaisee nännin sisälleen. Ulkoreunan avoin osa tulee samaan suuntaan kuin vauvan nenä.
4. Kunnolla puetussa rintakumissa nänni nousee kumiosan sisällä ja kumi on tiiviisti iholla.
5. Hyvässä imuotteessa kumin nänniosa sekä osa nännipihaa ovat kokonaan vauvan suussa. Huonossa imuotteessa vauva imee vain rintakumin päätä, eikä nänni ole kokonaan suussa ja ote on kapea.

Rintojen hoito

Rintojen hoito kannattaa aloittaa tukevista hyvin istuvista rintaliiveistä, jotka ovat sopivan kokoiset ja huolehtia liivinsuojusten vaihtamisesta aina, kun ne kastuvat.

Rinnanpäiden hoito

On tavallista, että rinnanpäät aristavat imettämisen alussa. Normaalia aristus on silloin, kun imetys ei satu ensimmäisen kymmenen sekunnin imemisen jälkeen. Arkuus yleensä helpottaa muutamien päivien kuluessa. Imetysasentojen vaihtelu voi helpottaa aristusta, koska imun painopiste muuttuu ja rasitus jakaantuu tasaisemmin.

Imetyksen jälkeen voit puristaa muutaman rasvaisen maitopisaran rinnanpään suojaksi. Ilmakylvyt ovat myös hyvää hoitoa rinnanpäille, mutta ei haavaisille rinnoille. Paras ehkäisy rinnanpään haavaumille on vauvan oikea imemisote. Punoittavia ja kuivia tai haavaisia rinnanpäitä on hyvä rasvata esimerkiksi lanoliinivoiteella tai B-vitamiinia sisältävällä voiteella. Huuhtele B-vitamiinivoide pois ennen vauvan syöttämistä. Rinnanpään haavaumia voit hoitaa myös maitorahkalla.

Rinnat tulee suojata aina kylmältä esimerkiksi säämiskälapuilla tai ruskovillasuojilla. Kosteat rintaliivinsuojukset on hyvä vaihtaa aina kuiviin.

Pakkautuminen

Rintojen aristus ja turpoaminen johtuvat maitomäärän lisääntymisestä ja verenkierron vilkastumisesta rinnan alueella. Jos oireet eivät helpota noin kahden vuorokauden kuluessa, saattaa kyseessä olla rintojen pakkautuminen. Usein taustalla on rinnan huono tyhjeneminen. Jos rinta tyhjenee pitkään huonosti, voi maito tukkia maitotiehyen ja aiheuttaa rintatulehduksen. Tilannetta voi helpottaa rintoja tyhjentämällä, viilentämällä sekä vauvantahtisella imetyksellä.

Rintatulehduksen oireet ja hoito

Rintatulehduksen oireita ovat rinnassa oleva turvonnut, aristava ja punoittava alue, nopeasti nouseva korkea kuume, vilunväristykset ja päänsärky. Oireiden alkaessa jatka imetystä vauvantahtisesti. Enää ei suositella imetystä kahden tunnin välein. Aloita imetys terveestä rinnasta, koska kipu saattaa estää herumisrefleksin laukeamisen.

Kipeään rintaan parasta hoitoa on viileähoito. Tämän voit toteuttaa maitorahkalla, kaurapussilla tai geelipussilla. Viileää kannattaa laittaa rinnalle jopa tunnin välein. Vaihtele imetysasentoa, sillä rinta tyhjenee parhaiten vauvan leuan puolelta. Voit hieroa kevyesti kipeää kohtaa nänniä kohden imettäessä tai lypsäessä. Vältä kovaa hieromista.

Jos oman mukavuuden vuoksi on lypsettävä, suositeltavin tapa on käsinlypsy tai käsipumpulla lypsäminen. Jos pumppaat käsipumpulla maidon kokonaan, pumpun osia ei tarvitse keittää eikä steriloida joka käytön jälkeen, vaan pelkkä tiskaus riittää.

Rintatulehduksen hoidossa imetyksen aikana kipuun ja lämmön alentamiseen suositeltavin kipulääke on parasetamoli 1000 mg kolmasti päivässä. Muutkin tulehduskipulääkkeet käyvät lyhytaikaisesti käytettynä, esimerkiksi ibuprofeiini 800 mg kolmasti päivässä. Lepää, juo runsaasti ja rentoudu.

Mikäli oireet eivät helpota omahoidolla 24 tunnin kuluessa, ota yhteys neuvolaan tai sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkäriin tilanteen arviointia ja mahdollista antibioottikuuria varten. Jatka imettämistä normaalisti lääkekuurinkin aikana myös tulehtuneesta rinnasta, sillä se nopeuttaa paranemista.

Rahkakääreet

Rahkakääreitä käytetään apuna kuumottaviin, kivistäviin ja turvonneisiin rintoihin maidon nousun aikaan.
1. Levitä reilu kerros maitorahkaa jääkaappikylmänä rinnoille, myös nännin alueelle.
2. Laita kelmu rahkan päälle suojaamaan vaatteita.
3. Anna vaikuttaa 1–2 tuntia tai syöttövälin ja pese rahka pois.

Ajoita rahkan laitto siten, että pääset imettämään tai lypsämään pian pestyäsi rahkan pois. Rahkakääreet helpottavat rintojen kuumotusta ja särkyä sekä laskevat turvotusta, jolloin maidon virtaus paranee ja helpottuu.

Alapään hoito

Jälkivuoto

Jälkivuoto muistuttaa runsasta kuukautisvuotoa parin ensimmäisen vuorokauden ajan. Vähitellen vuoto niukkenee ja muuttuu vaaleammaksi ja limansekaiseksi. Jälkivuoto kestää yleensä 3–6 viikkoa. Yleensä vuoto vähenee sairaalassa oloaikana, mutta saattaa hieman lisääntyä kotona ensimmäisten päivien aikana liikkumisen lisääntyessä. Kohtu ja emätin ovat tulehdusherkkiä synnytyksen jälkeen. Alapesu ja puhtaan siteen vaihto aina WC-käynnin yhteydessä estävät tulehdusten syntyä. Tamponeja ei suositella käytettäväksi jälkivuodon aikana. Uiminen ja ammekylvyt eivät myöskään ole suositeltavia jälkivuodon aikana.

Ensimmäisten kuukautisten alkamisajankohta on vähintään neljä viikkoa synnytyksestä. Imetys siirtää yleensä kuukautisten alkamista 4–6 kuukautta, joskus jopa vuoden. Ensimmäiset kuukautiset synnytyksen jälkeen voivat olla normaalia runsaampia, sisältää hyytymiä ja ne voivat kestää pidempään kuin ennen raskautta.

Jälkisupistukset

Synnytyksen jälkeen kohtu on usein vielä melko kookas, mutta imettäminen auttaa kehoa palautumaan ennalleen. Imettämisen yhteydessä voi tuntua jälkisupistuksia, jotka pienentävät kohdun kokoa synnytyksen jälkeen. Tavallisimmin jälkisupistuksia voi esiintyä 2–3 päivää ja ne ovat voimakkaampia uudelleensynnyttäjillä. Voit ottaa tarvittaessa kipulääkettä lievittämään supistustuntemuksia.

Välilihan leikkaushaavan ja/tai -repeämän hoito

Välilihan leikkaushaavan eli episiotomian paraneminen kestää noin 2–4 viikkoa. Ompeleet sulavat itsestään 4–6 viikon kuluessa, eikä niitä tarvitse poistaa. Ensimmäisinä päivinä synnytyksestä ja ompeleiden sulaessa haavalla saattaa olla kipeitä, kiristäviä tuntemuksia, jotka kuuluvat normaaliin paranemiseen. Haavaa ja repeämää hoidetaan suihkuttelulla ja ilmakylvyillä. Saat hoitajaltasi ohjeita jääsiteistä.

Vältä istumista alkuun muutama päivä, ettei haavan seutu kerää turvotusta ja hidasta ihon pinnan paranemista. Voit ottaa kipulääkettä tarpeen mukaan.

Virtsarakon ja suolen toiminta

Synnytyksen yhteydessä virtsaputken suulle ja häpyhuuliin on voinut tulla limakalvorikkoumia, jotka aiheuttavat kirvelyä virtsaamisen yhteydessä. Suihkuttelu samanaikaisesti virtsaamisen yhteydessä haalealla vedellä helpottaa kirvelyä. Virtsankarkailuherkkyys lisääntyy usein synnytyksen jälkeen, mutta se saadaan vähenemään ahkeralla lantionpohjalihasten jumpalla ja hormonaalisen tasapainon saavuttamisen myötä, kun aikaa synnytyksestä kuluu.

Synnytyksen jälkeen suolen toiminta saattaa lähteä käyntiin hitaasti. Välilihan ompeleiden ja mahdollisten peräpukamien vuoksi ulostaminen voi tuntua vaikealta. Runsas nesteiden ja kuitupitoisen ruoan, esimerkiksi luumujen ja leseiden syöminen auttavat pitämään ulosteen pehmeämpänä ja helpottavat näin ulostamista. Jos tämäkään ei auta, voit tarvittaessa ottaa suolensisältöä pehmittäviä valmisteita.

Mieliala

Suurimmalla osalla äideistä mieli on herkkä synnytyksen jälkeen. Muutaman päivän kuluttua synnytyksestä mieliala voi olla alakuloinen ja itku herkässä. Väsymys, uusi elämäntilanne ja iso vastuu vauvasta sekä hormonitoiminnan muutokset vaikuttavat mielialan muutoksiin. Äiti reagoi tavallista herkemmin muiden ihmisten sanomisiin tai esimerkiksi päivän uutisiin. Synnytyksen jälkeisinä päivinä äiti tarvitsee paljon tukea ja ymmärrystä läheisiltään. Herkistyminen on täysin normaali sopeutumisreaktio, joka auttaa äitiä ymmärtämään paremmin vauvansa viestejä ja vastamaan vauvan tarpeisiin.

Noin joka kymmenes synnyttänyt sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Jos alakuloisuus ja väsymys alkavat hallita äidin arkea, ahdistus ja epätoivo kasvavat ja vauvan hoito alkaa tuntua ylivoimaiselta, voi kyseessä olla synnytyksen jälkeinen masennus. Omia tunteitaan ei tarvitse pelätä eikä hävetä. Tällaiseen tilanteeseen on saatavissa apua, joten näistä tunteista tulee puhua rohkeasti neuvolassa.

Ruokailuohjeita imettävälle äidille

Hyvä ravitsemustila edesauttaa omaa jaksamista ja myös imetyksen onnistumista. Säännöllinen ateriarytmi ja monipuolinen ruokavalio takaavat riittävän ravintoaineiden ja tasaisen energian saannin.

Päivittäin on hyvä syödä:
– joka aterialla täysjyväleipää, puuroa tai muita viljavalmisteita
– perunaa ja runsaasti muita kasviksia, hedelmiä ja marjoja
– pääaterioilla lihaa, kalaa, kanaa, kasviproteiinia tai munaa. Kalaa ja kanaa kannattaa suosia niiden hyvän rasvalaadun vuoksi.
– rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita noin 6 dl päivässä ja lisäksi muutama viipale vähärasvaista juustoa tai pelkästään 8–10 viipaletta juustoa
– hyvälaatuista rasvaa eli öljyä ja pehmeitä kasvismargariineja.

Liikunta synnytyksen jälkeen

Synnytyksen jälkeen toipuminen on hyvin yksilöllistä. Ajankäyttö muuttuu vauvan tarpeiden myötä ja oma kehokin vaatii aikaa palautuakseen. Pian synnytyksen jälkeen ei tarvitse pystyä samaan kuin ennen raskautta. Kevyt liikkuminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian, koska se tekee terveydelle ja toipumiselle hyvää. Pitkäkestoista paikallaanoloa on hyvä tauottaa liikkumalla aina, kun voi ja liikuskella kevyesti mahdollisimman usein. Liikkumisen voit aloittaa esimerkiksi kävelylenkein.

Voit lisätä liikkumiskertoja ja tehoa liikuntaan kuukausien kuluessa vähitellen omaa kehoa kuunnellen. Vältä aluksi voimakkaita hyppyjä tai nopeita suunnanmuutoksia sisältäviä lajeja, koska nivelsiteet ovat yleensä löystyneet raskauden aikana hormonaalisten muutosten myötä. Sektion jälkeen ensimmäisinä 4–5 viikkona tulee välttää raskasta nostelua ja voimakkaita kiertoliikkeitä, että haava saa parantua rauhassa.

Raskauteen kuuluu luonnollisena osana suorien vatsalihasten erkaantuminen. Synnytyksen jälkeen keskivartalo palautuu vähitellen. Suurimmalla osalla naisista vatsalihasten erkauma palautuu ongelmitta. Fyysinen palautuminen on nopeinta kahden ensimmäisen kuukauden aikana, mutta palautumista tapahtuu vielä kuukausia synnytyksen jälkeenkin. Nousujohteinen fyysisen aktiivisuuden lisääminen edistää vatsalihasten ja koko kehon palautumista.

Riittävä nesteen juominen on tärkeää. Imetykseen ei liikunnalla ole kielteisiä vaikutuksia, kunhan äiti muistaa juoda ja syödä riittävästi sekä myös palautua liikunnan jälkeen.

Lantionpohjan lihakset

Lantionpohjalihakset ovat raskauden ja synnytyksen aikana suuren kuormituksen alaisina. Niiden harjoittaminen kannattaa aloittaa heti synnytystä seuraavana päivänä. Lantionpohjalihasten harjoittelun on todettu vähentävän lantionpohjan toimintahäiriöitä, joita voivat esimerkiksi olla virtsan, ulosteen tai ilman karkailu, paineen tunne. Harjoittelu myös vähentää välilihan leikkaushaavan kipua. Karkailuvaivat ovat melko yleisiä, mutta niihin on mahdollista vaikuttaa lantionpohjalihasten harjoittelulla. Hyväkuntoiset lantionpohjalihakset tukevat lantionalueen elimiä ja osallistuvat myös seksuaalisen mielihyvän tuottamiseen.

Ennen lantionpohjalihasten harjoittelua on hyvä oppia tunnistamaan lihakset sekä supistamaan niitä oikein. Lihasten supistumiskykyä voi myös tunnustella laittamalla sormen emättimeen, jolloin lihaksia supistettaessa sormen ympärillä pitäisi tuntua lievää puristusta sekä pieni liike ylöspäin.

Saunominen

Lääkkeet ja nautintoaineet

Tupakka, alkoholi ja huumeet eivät sovi yhteen imetyksen kanssa. Ne aiheuttavat vastasyntyneelle väsymystä, ärtymystä, syömisvaikeuksia ja hermostollisia oireita. Täysin turvallista alkoholinkäyttörajaa ei voi antaa. Mikäli tupakoinnin lopettaminen ei onnistu, tulisi tupakointia rajoittaa muutamaan savukkeeseen päivässä ja olla polttamatta juuri ennen imetystä, jotta vauva välttäisi korkeimmat nikotiinipitoisuudet. Vauvan läheisyydessä ei saa tupakoida, koska myös passiivinen tupakointi on haitallista vauvalle. Nikotiinikorvaustuotteiden käyttö imetysaikana on turvallisempaa kuin itse tupakointi, sillä niistä puuttuvat kaikki häkäyhdisteet. Jos haluat lopettaa tupakoinnin, ota asia puheeksi omassa neuvolassasi. Siellä osataan ohjata sinua eteenpäin.

Tupakoivien vanhempien lapsilla on osoitettu olevan huomattavasti enemmän hengitystietulehduksia kuin tupakoimattomien vanhempien lapsilla. Myös puolison tupakoinnilla on merkitystä, sillä hengitysilman mukana tulee sisäilmaan haitallisia tupakanyhdisteitä useiden tuntien ajan tupakoinnin jälkeenkin, vaikka itse tupakointi tapahtuisi ulkona. Perhepedissä nukkumista ei suositella, mikäli perheessä tupakoidaan tai jompikumpi vanhemmista käyttää keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä.

Imetyksestä tulee aina mainita lääkkeitä määräävälle lääkärille. Käsikauppalääkkeiden tuoteselosteessa on tietoa lääkkeen vaikutuksesta imetykseen. Voit kysyä lisää lääkkeistä apteekin henkilökunnalta.

• Terveyskylästä saat vinkkejä tupakoinnin lopettamisesta ja muita hyödyllisiä linkkejä
• Myrkytystietokeskuksesta saat tietoa äkillisten myrkytysten ehkäisystä ja hoidosta.

Parisuhde ja seksuaalisuus

Vauvan tulo perheeseen tuo aina muutoksen arkeen ja parisuhteeseen, koska vanhempien kahdenkeskinen aika vähenee huomattavasti. Yhteisen ajan löytäminen saattaa olla hankalaa, mutta sen eteen kannattaa nähdä vaivaa ja tehdä suunnitelmia yhdessä kumppanin kanssa. On hyvä muistaa, että vanhemmuuden lisäksi olette myös toisillenne kumppaneita, joiden elämään seksuaalisuus kuuluu osana parisuhdetta.

Puolisot saattavat kokea pikkulapsivaiheessa hellyyden, hyvänä pidon ja hyväksynnän puutetta. Synnytyksen jälkeen nainen kaipaa hellyyttä, joka ei välttämättä johda rakasteluun. Puoliso taas saattaa kokea jäävänsä vaille huomiota tai hellyyttä, kun naisen huomio kiinnittyy vauvaan, imetykseen ja hoitotoimiin. Omista tunteista ja toiveista on hyvä kertoa kumppanille, koska ilman avointa keskustelua ei voi tiedostaa toisen tarpeita. Molemminpuolinen kunnioitus on parisuhteen kantava voima. Kotityöt on hyvä jakaa siten, ettei kumpikaan puolisoista kuormittuisi liikaa. Vanhempien välinen tasapainoinen suhde lisää lapsen turvallisuuden ja tyytyväisyyden tunnetta.

Naisen kehon muutokset

Naisen kehossa tapahtuu paljon muutoksia raskauden aikana. Usein naiset ovat kriittisempiä raskauden ja synnytyksen aiheuttamiin muutoksiin kuin puolisot, jotka suhtautuvat näihin muutoksiin yleensä positiivisemmin. Nainen kaipaa kannustavaa palautetta kehostaan ja siinä tapahtuneista muutoksista. Tyytyväisyys omaan kehoa kohtaan auttaa myös seksielämän uudelleen aloittamisessa. Fyysinen palautuminen on yksilöllistä. Toisilla palautuminen tapahtuu hyvinkin nopeasti, mutta toisilla palautuminen voi kestää useita kuukausia. Yhdynnät voi aloittaa silloin, kun molemmat ovat siihen valmiita ja halukkaita. Jälkivuodon aikana yhdynnöistä on hyvä pidättäytyä.

Emättimen limakalvot saattavat olla synnytyksen jälkeenkin hauraat ja kuivat. Kuivuus johtuu estrogeenihormonin puutteesta synnytyksen jälkeen. Ensimmäisessä yhdynnässä synnytyksen jälkeen onkin oltava erityisen varovainen, ettei kokemus ole kivulias ja epämiellyttävä. Yhdynnässä on hyvä käyttää reilusti liukastetta. Myös repeämät ja välilihan leikkausarvet saattavat aiheuttaa kipua ja kiristyksen tunnetta, jolloin liukasteen käyttö on paikallaan yhdynnässä.

Myös rinnat muuttuvat raskauden aikana. Puolisot saattavat arastella naisen rintojen koskettamista synnytyksen jälkeen, koska nainen voi aristaa rintojaan ja puoliso taas voi kokea rinnat vauvan ”ruokailuvälineiksi”. Rintojen eroottinen herkkyys saattaa palautua vasta kuukausien jälkeen imetyksen lopettamisesta.

Halukkuus ja hormonit

Seksuaalinen halukkuus saattaa vaihdella raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. On täysin normaalia, että meistä jokainen on joskus enemmän tai vähemmän halukas. Synnytyksen jälkeinen haluttomuus on hyvin yleistä johtuen hormonaalisista muutoksista. Myös puolisolla saattaa esiintyä haluttomuutta. Lisäksi vauvan hoito vaatii runsaasti aikaa ja yöt saattavat jäädä vajaiksi, jolloin väsymys saattaa lamaannuttaa herkästi seksihalut. Naisen voi olla vaikeaa tuntea itseään seksuaalisesti haluttavaksi vauvan hoidon lomassa. Kumppaneiden on tärkeä jakaa kodin ja perheen askareita tasapuolisesti molempien jaksamisen edistämiseksi. Haluttomuuteen ei kannata liikaa kiinnittää huomiota, koska yleensä se menee ohi omia aikojaan. Kun näistä asioista on keskusteltu kumppanin kanssa, niin haluttomuus ei silloin herkästi aiheuta ristiriitoja parisuhteeseen.

Ehkäisy

Raskauden ehkäisystä on myös hyvä huolehtia synnytyksen jälkeen. Uusi raskaus voi alkaa, vaikka ensimmäisiä kuukautisia ei olisi vielä tullutkaan. Täysimetys, eli kun vauva ei saa muuta kuin oman äidin maitoa, ei myöskään estä raskaaksi tulemista. Raskaaksi tuleminen on mahdollista vaikka imettäisitkin. Alussa kondomi on hyvä ehkäisy. Jälkitarkastuksen yhteydessä kannattaa neuvotella lääkärin kanssa sopivimmasta ehkäisymuodosta jatkossa, mikäli tähän on tarvetta.

Keisarileikkauksen jälkeisinä 4–5 viikkona tulee välttää erityisesti raskaita nostoja sekä nopeita vartalon kiertoliikkeitä. Oman vauvan nostaminen ja hoitaminen ovat sallittuja. Toipuminen nopeutuu, kun liikkuu omien voimiensa mukaan. Liikkumalla pystyy vähentämään myös laskimotukoksen riskiä. Toipumisaikana kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että liikkuu ja istuu hyvässä ryhdissä.

Aluksi vuoteesta nouseminen onnistuu parhaiten kyljen kautta käsillä työntäen ja välttäen vartalon kiertoa. Ryhtiä kannattaa tarkkailla kävellessä ja huomioida, että selkä on suorana ja hartiat rentoina.

Keisarileikkaushaavan hoito

Keisarinleikkaushaavan päivittäiset suihkutukset aloitetaan leikkauksen jälkeisenä päivänä. Huolellinen hygienia vähentää haavatulehduksen riskiä. Suihkun jälkeen haava kuivataan taputellen puhtaalla pyyhkeellä. Haavalle on hyvä antaa ilmakylpyjä useita kertoja päivässä. Paranemassa oleva haava ei tarvitse muita hoitotoimenpiteitä eli ei rasvoja, eikä siteitä. Haavateippi saa olla haavalla ainakin ompeleiden poistoon saakka. Ompeleet tai hakaset hakaset poistetaan neuvolassa, ellei niitä ole sairaalassa poistettu. Yleensä poisto tehdään 5–7 päivän kuluttua leikkauksesta. Saatte osastolta kotiutumisvaiheessa ohjeet poistoajankohdasta.

Hankausta haava-alueella tulee välttää. Haavan ympäristössä saattaa olla mustelmia tai esiintyä tunnottomuutta, mutta ne paranevat ajallaan. Saunassa käyntiä suositellaan vasta 2–3 viikon kuluttua leikkauksesta.

Arven hoito

Heti leikkauksen jälkeisinä päivinä voit herätellä tuntoaistia sivelemällä vatsan ihoa kevyesti eri puolilta haavaan koskematta. Kun arpi on hyvin parantunut ja umpeutunut, arpea ja ympäröivää ihoa kannattaa rasvata päivittäin perusvoiteella. Näin arpi ja ympäröivä iho pysyvät joustavana, verenkierto vilkastuu arven alueella ja iho tottuu kosketukseen. Voit käsitellä arpea muutaman sentin etäisyydeltä ja työntää ihoa sormilla kevyesti kohti arpea ja arvesta poispäin. Voit myös kevyesti pyöritellä ihoa arven ympärillä.

Arven käsittely ei ole välttämätöntä, mutta se voi auttaa vähentämään arven ympäristössä mahdollisesti tuntuvaa kiristystä. Noin kuuden viikon jälkeen voit halutessasi käsitellä arpea sen päältä. Perusvoiteen käyttö tekee käsittelystä miellyttävämpää. Voit tehdä käsittelyn myös suihkussa. Arpea voi tunnustella hellävaraisesti sormin kosketellen ja sitä voi liikutella ylös, alas ja molemmille sivuille ja toistaa samaa pyörittävin liikkein muutamia kertoja.

Jos arvessa tuntuu kiristystä, kiristävää kohtaa on hyvä pyrkiä erityisesti liikuttelemaan. Arpea on hyvä käsitellä, kunnes se on joustava ja vaalentunut. Arpea kannattaa myös totuttaa erilaiseen kosketukseen, koska tuntoaisti voi hermopäätteiden vaurioitumisen vuoksi poiketa aiemmasta. Arpea voi sivellä esimerkiksi pyyhkeellä. Arpea käsitellessä on tärkeää huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Ohjeet pätevät myös episiotomia/repeämäarven hoitoon.

Suojaa sektioarpi auringolta ainakin vuoden ajan, koska se palaa herkästi. Punoittavaa, kuumottavaa, turvonnutta ja tulehtunutta aluetta ei pidä käsitellä missään vaiheessa, kuten ei myöskään haavaa, joka ei ole täysin umpeutunut. Vanhaakin arpea voi käsitellä. Kysy tarvittaessa neuvoa fysioterapeutilta.

Kuume tai tulehduksen oireet

Leikkauksen jälkeen tulehdusriski on suurentunut. Haavan punotus, kuumotus, turvotus, haavasta erittyvä vetinen tai märkäinen vuoto saattavat olla merkkejä tulehduksesta. Lisäksi voi olla kuumetta, haavassa voi tuntua kipua ja kohtu voi aristaa. 1–2 viikkoa kotiutumisen jälkeen voit ottaa yhteyttä osastolle, josta kotiudutte. Tämän ajan jälkeen voit ottaa yhteyttä omaan sosiaali- ja terveyskeskukseen mahdollisen antibioottikuurin aloittamista varten.

Kivunhoito

Haavakipua esiintyy 1–2 viikkoa leikkauksesta. Säännöllinen kipulääkkeen ottaminen ensimmäisinä leikkauksen jälkeisinä päivinä nopeuttaa haava-alueen paranemista ja toipumista. Imetyksen aikana suositeltavin kipulääke on parasetamoli, mutta muutkin tulehduskipulääkkeet käyvät lyhytaikaisesti käytettynä.

• Lisätietoa ja video suunnitellusta sektiosta synnytyssalin sivulla
• Terveyskylän opas arven itsehoitoon

Vastasyntyneiden osastolla vanhemmat saavat huolehtia vauvan hoivasta ja perushoidosta hänen syntymästään lähtien. Henkilökunta vastaa lääketieteellisestä hoidosta ja hoitotoimenpiteistä, sekä ohjaa ja tukee vanhempia vauvanhoidossa ja vauvan tarpeisiinsa vastaamisessa. Jos vauva tarvitsee hoitoa vastasyntyneiden osastolla, vanhempien on mahdollista osaston tilanteen mukaan saada osastolta perhehuone.

Kun vauva on hoidettavana vastasyntyneiden osastolla, äidinmaito on erityisen tärkeää hänelle, koska se sisältää runsaasti mm. vasta-aineita. Jos vauva ei jaksa tai pysty imemään rintaa, vauvaa voi auttaa lypsämällä hänelle omaa maitoa. Käsinlypsy on ensimmäisen vuorokauden aikana paras tapa heruttaa maitoa ja saada pienet määrät talteen. Myöhemmässä vaiheessa, kun maitomäärä lisääntyy, voi alkaa käyttämään sähköpumppua.

Jos vauva siirtyy suoraan syntymänsä jälkeen vastasyntyneiden osastolle, henkilökunta auttaa äitiä imetyksessä tai lypsämään vauvalle ensipisarat mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Jos vauva ei jaksa imeä rinnalla tai tarvitsee lääketieteellisistä syistä lisämaitoa, lypsäminen olisi tärkeää aloittaa mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen. Konelypsy tulisi aloittaa jo viimeistään yhden vuorokauden kuluttua. Lypsämistä on tärkeä jatkaa tiheästi äidin jaksamisen sallimissa rajoissa. Näin maidoneritys käynnistyy hyvin ja maitoa riittää vauvalle myös tulevina viikkoina ja kuukausina. Vaikka vauva ei pystyisi imemään, kenguruhoito on hänelle tärkeää. Myös hengitystuen kanssa on mahdollista päästä ihokontaktiin ja imettää. Ihokontakti on tärkeä myös vanhemmille.

Ota yhteyttä neuvolaan tai päivystykseen, jos äidin:
– jälkivuoto runsastuu, muuttuu kirkkaan punaiseksi ja sisältää hyytymiä
– vuoto haisee pahalta
– ilmenee alavatsakipuja tai kuumetta.
– tarvitset lisäohjeita tai tilannearviota rintojen tiehyttukoksen tai tulehduksen oireiden hoitoon. Hoida rintoja tämän oppaan ohjeiden mukaisesti, tyhjennä rintaa usein ja ota säännöllisesti kipulääkettä.