Lastensuojelun perhehoito
Perhehoidolla tarkoitetaan oman kodin ulkopuolista hoitoa tarvitsevan henkilön hoitamista yksityisessä perheessä perheenjäsenenä.
Järjestämme avoimen teams-infotilaisuuden perhehoitajuudesta ja tukisuhdetoiminnasta kiinnostuneille ke 12.11.2025 klo. 16.00-17.00.
Tervetuloa avoimeen teams-infotilaisuuteen! Osallistu tästä.
Sinustako perhehoitaja eli sijaisvanhempi?
Etsimme uusia perhehoitajia eli sijaisvanhempia, ota yhteyttä perhehoidon työntekijöihin. Seuraava PRIDE eli perhehoitajien ennakkovalmennus on alkamassa alkuvuodesta 2026, johon etsimme uusia perhehoitajia.
Lastensuojelun perhehoito
Lastensuojelussa perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä tehtävään hyväksytyssä perheessä. Lastensuojelun perhehoito on laitoshoitoon nähden ensisijainen lapsen sijaishuollon muoto sekä lastensuojelulain hengen mukainen.
Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään. Perhehoitoa antaa toimeksiantosuhteessa oleva perhehoitaja. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella toimii lastensuojelun perhehoidon yksikkö, joka vastaa perhehoitajien valmentamisesta, ohjauksesta ja tuesta sekä valvonnasta.
Milloin perhehoitoa tarvitaan?
Perhehoitokotia tarvitaan silloin, kun lapsi ei voi enää asua omassa perheessään. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue etsii, rekrytoi ja valmentaa perhehoitajia oman alueen sijaishuollon tarpeisiin. Uusia perhehoitokoteja etsitään kaikenikäisille lapsille. Perhehoitoon voidaan sijoittaa joko kiireellisesti sijoitettu vastaanottoperheeseen, huostaanotettu tai avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitettu lapsi. Lastensuojelulain mukaista jälkihuoltoa voidaan toteuttaa myös perhehoitona.
Syyt siihen, että lapsi tai nuori ei voi asua kotonaan, voivat olla monenlaisia. Ne voivat johtua muun muassa vanhemman päihteiden käytöstä, mielenterveysongelmista, muista perheen ongelmista, vanhemman sairaudesta tai kuolemasta.
Sitä, miten pitkään lapsi tulee asumaan sijaisperheessä, on vaikea tietää sijoituksen alussa. Sijaishuollon tavoitteena on, että lapsi voisi palata takaisin biologiseen syntymäperheeseen, mutta joskus tämä tavoite voi näyttää haastavalta jo sijoituksen alkuvaiheessa
Sijoitus perhehoitoon on aina iso muutos lapselle, hänen vanhemmilleen ja muille läheisille sekä perhekodille. Sijoitus perhehoitoon tulee toteuttaa turvallisesti ja suunnitelmallisesti pyrkien yhteistyöhön lapsen, vanhempien ja mahdollisesti lapsen muiden läheisten ihmisten kanssa.
Sijoitustyöskentelyssä on tärkeää, että lapsen vanhempi/vanhemmat ovat mukana prosessissa lapsen tukena. Jos vanhemmat eivät pysty olemaan lapsensa tukena, läheisverkostosta pyritään löytämään joku muu henkilö tukemaan lasta. Lapsen kannalta on merkityksellistä, että vanhempia autetaan hyväksymään lapsensa sijoitus tai ainakin toimimaan lapsen edun mukaisesti, jolloin lapsella on sisäinen lupa ja mahdollisuus kiintyä perhehoitajiinsa ja muihin perhekodin jäseniin. Myös tieto siitä, että hänen vanhemmistansa, sisaruksista ja muista läheisistä huolehditaan, on tärkeää lapselle. Tutustumisen suunnitelma tulee tehdä yksilökohtaisesti lapsen edun mukaisesti.
Perhehoitoon sijoittaminen voi olla nopeasti syntyvä kriisitilanne, jolloin lasta ei ole pystytty lainkaan ennalta valmentamaan tulevaan muutokseen. Näissä kiireellisten sijoitusten tilanteissa on tärkeää, että lapsi tietää, mihin hän on matkalla ja miksi sekä mitä seuraavaksi on tapahtumassa.
Perhehoidossa tapahtuvan hoidon ja kasvatuksen tulee turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Lastensuojelulain mukaisista rajoituksista vain yhteydenpidon rajoittaminen on mahdollista perhehoitoon sijoitetun lapsen kohdalla.
Lasten aikaisemmat kokemukset näkyvät sijoituksen aikana yksilöllisinä oireiluina. Turvallinen ja huolta pitävä perhehoitokoti ja tasapainoinen kasvuympäristö auttavat lasta selviytymään ja läpikäymään joskus vaikeitakin elämänkokemuksia.
Perhehoidon aikana lapsen tai nuoren asioista vastaa lapsen oma sosiaalityöntekijä, jonka tulee huolehtia lapsen oikeuksien ja edun toteutumisesta, osallisuudesta, palvelujen järjestämisestä sekä lapselle ja perheelle tarjottavasta tuesta. Sosiaalityöntekijä myös tapaa lasta säännöllisesti. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa siitä, että lapsen ja vanhemman tapaamisista sovitaan riittävän tarkasti asiakassuunnitelmassa.
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä laatii lapselle asiakassuunnitelman yhdessä lapsen verkoston kanssa. Perhehoidossa elävän lapsen tilannetta ja asiakassuunnitelman tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti.
Sijaishuollon tavoitteena on perheen jälleenyhdistäminen ja lapsen mahdollisuus kotiutua. Mahdollisuutta arvioidaan säännöllisesti sijaishuollon aikana yhteistyössä lapsen ja tämän vanhempien kanssa. Huostaanotto päättyy viimeistään lapsen täyttäessä 18 vuotta.
Ehdot palvelun saamiseksi
Lastensuojelun perhehoidon asiakkaita ovat lapset ja nuoret, joilla on lastensuojelun asiakkuus ja joille on tehty joko päätös huostaanotosta, avohuollon sijoituksesta tai kiireellisestä sijoituksesta lastensuojelun perhehoitoon.
Maksut
Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta myös lapsen sijoituksen aikana. Tällöin voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapu, joka vahvistetaan vanhemman elatuskyvyn mukaan. Jos vanhempaa ei tavoiteta tai vanhempi ei ole halukas tekemään elatussopimusta, hänelle voidaan määrätä asiakasmaksulain 7 §:n mukainen lastensuojelun asiakasmaksu tai elatusta haetaan käräjäoikeudesta. Asiakasmaksu vastaa elatusavun määrää.
Sijoitetun lapsen hoidon korvauksena peritään lapsen mahdolliset etuudet. Osa elatustuista tai lapselle tulevista etuuksista kartuttaa lapselle myöhemmin täysi-ikäisenä maksettavia itsenäistymisvaroja. Lapsilisä maksetaan perhehoitajalle.
Hallituskatu 20
Mitä perhehoitajuuteen tarvitaan?
Perhehoitajiksi soveltuvat he, joilla on
- oma elämä ja ihmissuhteet kunnossa
- tilaa ja aikaa sijoitetulle lapselle
- valmiutta vastata lasten erilaisiin tarpeisiin
- kykyä hyväksyä erilaisuutta
- valmiutta kehittyä kasvattajana
- kykyä tehdä yhteistyötä lapselle läheisten ihmisten kanssa sekä sosiaalityöntekijöiden ja lasta hoitavien eri tahojen kanssa.
Perhehoitajilta odotetaan myös halua osallistua täydennyskoulutuksiin valmiuksiensa kehittämisessä.
Perhehoitajan rekrytointi ja ennakkovalmennus
Perhehoitajuudesta kiinnostuneet perheet valmennetaan tehtävään Pride-valmennuksella.
Perhehoitajia rekrytoidaan läpi vuoden. Perhehoidon toiminnasta kiinnostuneet perheet saavat tietoa alkavista Pride-valmennusryhmistä suoraan perhehoidon sosiaalityöntekijöiltä.
Etelä-Pohjanmaan perhehoitoyksikkö vastaa lastensuojelun perhehoitajien rekrytoinnista, sekä valmentaa ja hyväksyy uudet perhehoitajat. Perhehoitajien valmennuksen ja hyväksymisen kautta varmistetaan, että perhehoitajilla on perhekotina toimimisen edellytykset ja että heillä on riittävästi osaamista tehtävässä toimimiseen.
Perhehoitajaksi ryhtyvällä on lakisääteinen oikeus saada valmennusta ja koulutusta, jotta perheellä on riittävästi tietoa perhehoidon toiminnasta.
Ennakkovalmennus
Etelä-Pohjanmaan perhehoidonyksikkö valmentaa perheet ryhmämuotoisesti, valtakunnallisesti hyväksytyn PRIDE -valmennuksen mukaisesti. Valmentajakoulutuksen käynyt perhehoitaja ja sosiaalityöntekijä valmentavat uusia perheitä yhdessä. PRIDE valmennus koostuu yhdeksästä ryhmätapaamisesta sekä neljästä perhetapaamisesta.
PRIDE-valmennus perustuu perhehoitajilta edellytettäviin viiteen valmiuteen:
- Suojella ja hoivata lasta.
- Tukea lapsen yksilöllistä kehitystä.
- Tukea lapsen suhteita syntymävanhempiin ja turvata lapsen muiden läheisten ihmissuhteiden jatkuminen.
- Sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan.
- Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa.
PRIDE-valmennuksen tavoitteena on, että perhehoitajuutta harkitsevat saavat riittävästi tietoa ja ymmärrystä perhehoidosta, lastensuojelusta sekä valmiuksista, joita perhehoitajat tarvitsevat pystyäkseen tekemään päätöksen perhehoitajiksi ryhtymisestään.
Soveltuvuutta arvioitaessa on tärkeää varmistaa perhehoitajan kyky suojella ja hoivata lasta sekä luoda hänelle turvallinen ympäristö (fyysinen, psyykkinen, emotionaalinen, seksuaalinen). Perhehoitajalla tulee olla kyky ja halu tukea lapsen suhteita syntymävanhempiinsa ja turvata lapsen muiden ihmissuhteiden jatkuminen. Perhehoitajan tulee myös olla valmis sitoutumaan lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan. Perhehoitajalla tulee näiden lisäksi olla kykyä ja halua tehdä yhteistyötä lapsen asioissa myös viranomaisten ja hoitotahojen kanssa. Näistä asioista on varmistuttava ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä ja lapsen sijoitusta perheeseen.
Ennen valmennuksen alkamista esitettävät asiakirjat
Perhehoitajiksi aikovien henkilöiden on esitettävä ennen valmennuksen alkamista:
- terveydentilaa koskeva T-lausunto
- rikosrekisteriote (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 14.6.2002/504 5 §).
Esteet perhehoitajaksi ryhtymiselle
Ehdottomia esteitä valmennukseen osallistumiseen ovat:
- akuutti kriisi perheessä
- perhehoitajana toimimisen estävä rikostausta
- perheen meneillään oleva lastensuojelun tai toimeentulotuen asiakkuus
- vakava toimintakykyä heikentävä sairaus perheessä
- päihde- tai mielenterveysongelma perheessä.
Ennen valmennusta käydään perheen kotona kotikäynnillä. Kotikäynnillä selvitetään kodin olosuhteiden tarkoituksenmukaisuus. Mahdollisuuksien mukaan perhehoidonyksikkö järjestää perhehoitajuutta harkitsevien perheiden lapsille sijaissisaruustapaamisen valmennuksen yhteydessä.
Etelä-Pohjanmaan perhehoidonyksikkö tekee myös sukulais- ja läheisperheiden sijaisvanhemmuusselvittelyjä järjestäen heille tarpeen mukaista valmennusta ja koulutusta.
Perhehoitajille maksetaan perhehoidon toimeksiantosopimuksen nojalla hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Palkkioiden ja kulukorvausten maksujärjestelmänä käytössämme on Oima.
Hallituskatu 20
Haluaisitko toimia sijaishoitajana perhehoidossa asuvalle lapselle?
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen lastensuojelun perhehoidon yksikkö järjestää vuosittain valmennusta sijaishoitajiksi haluaville.
Sijaishoitaja toimii perhehoitajan sijaisena eli sijaisvanhemman lomittajana perhehoitajan lakisääteisen vapaan aikana. Sijaishoitaja vastaa perhehoidossa asuvan lapsen huolenpidosta pääsääntöisesti kerran kuukaudessa yhden viikonlopun ajan.
Sijaishoitajana voi toimia yksin asuva aikuinen, pariskunta tai perhe. Sijaishoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa (Perhehoitolaki 2015).
Sijaishoitajalta edellytetään mm. seuraavia asioita:
- oma elämäntilanne ja ihmissuhteet ovat kunnossa
- kodin olosuhteet ovat turvalliset
- on aikaa ja tilaa lapsille
- on halua ja kykyä vastata lapsen tarpeisiin
- on ihmissuhde- ja yhteistyötaitoja
Sijaishoitajien valmennuksessa saat tietoa mm. lastensuojelusta, lastensuojelun perhehoidosta, hyvinvointialueen perhehoidon yksiköstä, sijaishoitajan edellytyksistä ja tehtävistä sekä lapsen kasvun ja kehityksen tukemisesta. Kouluttajina toimivat sosiaalityöntekijä, psykologi/perheterapeutti sekä perhehoidon yksikön työntekijät. Valmennuksessa varataan aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Valmennuksen aikana sinulla on mahdollisuus vielä miettiä halukkuuttasi ja valmiuksiasi toimia perhehoidon sijaishoitajana. Valmennus on osallistujille maksuton.
Seuraava sijaishoitajien valmennus järjestetään lokakuussa 2025 TEAMS-yhteydellä.
Mikäli olet kiinnostunut toimimaan sijaishoitajana, tai jos sinulla on kysyttävää tai haluat lisätietoja perhehoidon sijaishoitajana toimimisesta, otathan yhteyttä. Voit jättää soittopyynnön perhehoidon sosiaaliohjaajalle virpi.vainionpaa@hyvaep.fi p. 044 4525 637
Hallituskatu 20
Vastaanottoperhetoiminta on osa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen lastensuojelun perhehoitoa. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen vastaanottoperheet ovat yhden tai kahden vanhemman perheitä, jotka elävät lapsikeskeistä arkielämää omassa kodissaan. Usein vastaanottoperheet toimivat lastensuojelun perhehoidossa myös lyhyt- tai pitkäaikaisena perhekotina. Perheet ovat kokeneita, perheiden taustat on selvitetty ja heidät on valmennettu ko. tehtävään.
Vastaanottoperheet sijaitsevat Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Vastaanottoperheisiin voidaan sijoittaa kaikenikäisiä lapsia, vauvasta nuoriin. Vastaanottoperheessä lapsi saa turvallista aikuisen huolenpitoa kotiympäristössä.
Vastaanottoperhetoiminnassa korostuu usein tarve joustaa erilaisissa ennakoimattomissa tilanteissa. Lapsen kulloisenkin tilanteen kannattelun lisäksi perhehoitaja tekee yhteistyötä lapsen vanhempien ja muun läheisverkoston sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa.
Haluatko toimia vastaanottoperheenä?
Jos olet kiinnostunut vastaanottoperhetoiminnasta, ota yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla perhehoidon tiimin työntekijään.
Saat lisätietoa toiminnasta ja voimme yhdessä kanssasi arvioida perheesi sopivuutta vastaanottoperhetehtävään. Vastaanottoperheenä toimiminen edellyttää pitkää kokemusta perhehoitajana toimimisesta.
Hallituskatu 20
Perhehoitajien ennakkovalmennus
Jos olet kiinnostunut PRIDE eli perhehoitajien ennakkovalmennuksesta ja kaipaat lisätietoa asiasta, ota yhteyttä perhehoidon sosiaalityöntekijöihin Sari Sauramäkeen ja Leena Huhtamäkeen (yhteystiedot alla).
Meneillään olevan PRIDEN aikataulu:
Lauantai 23.8.2025 klo 9.00–16.00
Lauantai 15.11.2025 klo 9.00–12.00
Lauantai 29.11.2025 klo 9.00–12.00
Tammikuu 2026 viikoilla 3–4, perhekohtaisia tapaamisia.
Perjantai 23.1.2026 klo 9.00–16.00
Perjantai 6.2.2026 klo 9.00–16.00
Helmikuussa 2026 viikoilla 7 ja 8 perhekohtaisia tapaamisia yhteisen arvioinnin äärellä.
Lauantai 21.3.2026 klo 9.00–13.00
Kokoamme valmennusryhmiä ympäri vuoden. Seuraava PRIDE on suunniteltu alkamaan alkuvuodesta 2026, ryhmään on haku avoinna. Ole yhteydessä perhehoidon sosiaalityöntekijä Leena Huhtamäkeen 040 7730 286.
Sijaishoitajien valmennus
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen lastensuojelun perhehoidon yksikkö järjestää valmennusta sijaishoitajiksi haluaville. Sijaishoitaja toimii perhehoitajan sijaisena eli sijaisvanhemman lomittajana perhehoitajan lakisääteisen vapaan aikana.
Seuraava perhehoidon sijaishoitajien valmennus järjestetään lokakuussa 2025 TEAMS-yhteydellä. Valmennus on osallistujille maksuton.
Sijaishoitajien valmennuksen aikataulu:
Ke 1.10.2025 klo 15.00-17.30
Ke 8.10.2025 klo 15.00-17.30
Ke 22.10.2025 klo 15.00-17.30
La 25.10.2025 klo 9.00-15.00
Valmennukseen pyydetään sitovat ilmoittautumiset 19.9.2025 mennessä sähköpostitse Minna Pohjolalle minna.pohjola@hyvaep.fi ja/tai Virpi Vainionpäälle virpi.vainionpaa@hyvaep.fi Ilmoitathan osallistujan/osallistujien etu- ja sukunimen sekä sähköpostiosoitteen, johon koulutuksen osallistumislinkki lähetetään. Jos sinulla on kysyttävää tai haluat lisätietoja, ota yhteyttä tai jätä soittopyyntö virpi.vainionpaa@hyvaep.fi p. 044 4525 637
Mikäli et pääse osallistumaan lokakuun 2025 valmennukseen ja olet kiinnostunut toimimaan sijaishoitajana, otathan yhteyttä, niin kutsumme sinut mukaan seuraavaan valmennukseen.
Hallituskatu 20
Hallituskatu 20
Yhteystiedot
Riikka-Patricia Haapajoki
Perhehoidon sosiaaliohjaaja
