Osallistuisitko MS-tautiin liittyvään lääketieteelliseen tutkimukseen?

MS-tauti on yksi merkittävimpiä nuorten aikuisten työ- ja toimintakykyä heikentäviä sairauksia. Etelä-Pohjanmaa on sairauden suhteen korkean riskin aluetta kansallisesti ja kansainvälisesti, ja moni meistä tunteekin tai tietää jonkun, jolla tämä sairaus on.  Potilaita alueellamme on yli 700.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen neurologi, lääketieteen tohtori Annukka Verkko on mukana Helsingin yliopistoon tutkimusryhmässä, jossa kartoitetaan MS-taudin immunologista taustaa. Hän etsii parhaillaan tutkimukseen osallistujia. Tutkimukseen kerätään verinäytteitä sekä MS-tautia sairastavilta potilailta että verrokeilta, joilla ei kyseistä sairautta ole.

Osallistujiksi toivotaan henkilöitä, jotka ovat viettäneet pääosan lapsuus- ja nuoruusvuosistaan Kurikan, Jalasjärven tai Ilmajoen alueilla ja ovat tällä hetkellä noin 30-50-vuotiaita.

Mitkä tekijät vaikuttavat MS-taudin puhkeamiseen?

MS-tauti on autoimmuunisairaus, jonka syntyyn johtavaa monivaiheista tapahtumaketjua ei täysin vielä tunneta.  MS-riskiin vaikuttavia geenivariaatioita on maailmalla tunnistettu yli 200, merkittävimpinä tietyt HLA-kudostyyppeihin vaikuttavat tekijät. Myös Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan alueiden MS-potilailta selvitettiin HLA-tyyppejä 90-luvulla, ja sen aikaisin metodein löydettiinkin viitteitä tiettyjen piirteiden lisääntymisestä. Tästä syystä, nyt modernimpien menetelmien aikakaudella, etsitään nyt tutkittavia juuri näiltä alueilta.

MS-taudille altistavien geenien lisäksi tarvitaan kuitenkin myös immuunijärjestelmään vaikuttavia ulkoisia tekijöitä, jotta sairaus lopulta puhkeaa. Viime vuosien ”hot topic” tutkimuksen saralla on ollut Epstein-Barr virus, EBV, joka nykytiedon valossa on edellytys MS-taudin puhkeamiselle. Lapsuusiässä tämä virus aiheuttaa tavallisen flunssan, teini-iässä ja sitä vanhempana mononukleoosin, tuttavallisemmin pusutaudin. Meistä käytännössä kaikki kohtaavat tämän viruksen elämän aikana, mutta lopulta vain pienelle osalle kehittyy MS-tauti. Miksi? Sitä tutkimuksessa pyritään selvittämään.

Infektion jälkeen EBV jää majailemaan lepotilassa ihmisen valkosoluihin (B-solut). Se on kuitenkin opportunisti, eli kun esimerkiksi tulee jokin muu infektio, se aktivoituu uudelleen. On epäilty, että tälläinen uudelleen aktivoituminen voisi olla yksi mahdollinen MS-taudin pahenemisvaiheiden laukaisija.

Osallistumalla edistät tieteellistä tutkimusta

Uusien menetelmien myötä Helsingin yliopiston tutkijaryhmä, neuroimmunologian professori Pentti Tienarin johdolla, on onnistunut viljelemään valkosoluja niin, että niissä majaileva EBV aktivoituu. Näin viruksen ominaisuuksia päästään tutkimaan aivan uudella tavalla. Tavoitteena on selvittää, yhdistyykö esimerkiksi jokin viruksen muunnos nimenomaan MS-tautiin.

Ja tästä syystä, arvoisa lukija, tarvitaan myös Sinun apuasi – haluamme selvittää, onko alueellamme eroja EBV-kantojen välillä MS-tautia sairastavien ja verrokkien kesken. Lisäksi näytteestä tutkitaan muita mahdollisia MS-tautiriskiin vaikuttavia tekijöitä, kuten esimerkiksi HLA-kudostyyppejä.

Verinäyte otetaan Seinäjoen keskussairaalan tutkimuslaboratoriossa. Näytteiden keräämiselle on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen tutkimuslupa, ja tutkimuskokonaisuudelle HUS eettisen toimikunnan lupa. Tutkimus rahoitetaan yleishyödyllisten yhdistysten tutkimusapurahoilla.

Voisitko siis ojentaa kätesi? Laita mailia tai soita, niin kerron lisää!

 

Ystävällisin terveisin

LT, neurologi Annukka Verkko

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, neurologian poliklinikka

annukka.s.verkko[a]hyvaep.fi

p. 06 415 4237