Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle ei myönnetty lisärahoitusta

Valtioneuvosto ei myönnä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle lisärahoitusta.

Asia käy ilmi valtioneuvoston 19.3.2026 antamasta päätöksestä (linkki avautuu uuteen välilehteen, Valtioneuvoston verkkosivusto).

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue haki joulukuussa 2025 yhteensä 110,8 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuodelle 2026.

Valtioneuvosto päätti hylätä hyvinvointialueen lisärahoitushakemuksen. Sen mukaan ei ole osoitettu, että hyvinvointialueelle myönnetty rahoituksen taso vaarantaisi riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen tai pelastustoimen palvelujen järjestämisen alueella.

Hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen ei ole valtioneuvoston päätöksestä yllättynyt.

– Olemme käyneet saman prosessin läpi myös viime vuonna, ja myös silloin päätös oli kielteinen.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen lisärahoitushakemusta käsiteltiin alkuvuoden aikana valtiovarainministeriön asettamassa valmisteluryhmässä. Ryhmään kuului edustajia sekä ministeriöistä että hyvinvointialueelta. Ryhmän muistio valmistui 9.3.2026.

Valtioneuvoston päätöksessä todetaan, että valmisteluryhmässä ministeriöt ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue eivät saavuttaneet yhteisymmärrystä hyvinvointialueen lisärahoituksen tarpeesta.

– Hyvinvointialueena perustelimme lisärahoituksen tarvetta sillä, että nykyinen rahoitustaso ei mahdollista alijäämien kattamista määräajassa ilman palvelujen vaarantumista, hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen toteaa.

Ministeriöt puolestaan olivat yksimielisiä siitä, ettei alueella ole oikeutta lisärahoitukseen vuonna 2026.

Järvinen: Professorien selvitys vahvistaa hyvinvointialueen omat näkemykset

Hyvinvointialueen saamasta rahoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollon perusteella määräytyy yli 97 prosenttia, josta edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve muodostaa lähes 80 prosenttia.

Hyvinvointialueiden rahoitukseen vaikuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laskemat palvelutarvekertoimet, joiden perustana ovat laajat rekisteriaineistot.

Palvelutarvekertoimet eivät vaikuta hyvinvointialueiden rahoituksen koko maan tasoon, vaan ainoastaan sen jakautumiseen alueiden kesken. Palvelutarvekertoimien laskennassa diagnoositiedot ovat merkittävässä roolissa.

Valtiovarainministeriö asetti viime marraskuussa professorit Ulla-Mari Kinnusen ja Tomi Voutilaisen selvityshenkilöiksi selvittämään diagnoositietojen kirjaamista ja keräämistä julkisen terveydenhuollon rahoitusmallin laskentaa varten.

Selvitys luovutettiin tänään 19.3.2026 kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselle.

Valtiovarainministeriön tiedotteen (linkki avautuu uuteen välilehteen) mukaan selvityksen laatineet ehdottavat muun muassa lainsäädäntömuutoksia, toimia kirjaamismenettelyjen yhtenäistämiseksi sekä ohjeistusten selkeyttämistä.

– Selvitys vahvistaa käytännössä kaiken sen, mihin Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueet ovat kiinnittäneet omien selvitystensä pohjalta huomiota, Järvinen summaa.